TARINOITA VUOSIEN VARRELTA stories from over the years

                                                 Nämä postaukset on tehty v. 2018. 

8.2
Isä vietiin tänään ambulanssilla sairaalaan. Nyt ihan oikeasti hirvittää! Sydän ym juttuja. Huomenna katsomaan, jos yöllä ei tule soittoa.

 Kävimme katsomassa isää tänään sairaalassa. Siellä hän makasi letkujen ja piuhojen seassa. Liuotushoito ja antibiootti menee suoneen. Infarkti, RS virus ja keuhkokuume!

Viime yö meni varttuessa puhelinsoittoa sairaalasta, mutta onneksi sitä ei ainakaan vielä tullut. 

11.2
Kävimme katsomassa isää tänään. Tuli ihan paha mieli, kun näki miten toinen on sairas. Isä on eristyksessä. RS-virus on hyvin tarttuvaa. Meidän piti laittaa hengityssuojat, ja käsiin kertakäyttökäsineet.

Hoitajan mielestä, isä on ollut pirteämpi kuin eilen. Eilinen päivä meni kuulemma nukkuessa.
Isän puheesta ei saa mitään selvää, suusta tulee käsittämätöntä puhetta.

Huomenna on taas arkipäivä, ja lääkärit ovat kierroksella. Saa nähdä mitä isästä sanotaan.

Kävimme tänään etsimässä lisää vaatteita isälle. Pesula, jossa hoitolaitos pesettää pyykit, pestään aivan liian kuumissa lämpötiloissa vaatteet. Tietäähän se miten vaatteille käy, liian kuumissa vesissä. Ne kutistuu!! Ärsyttävää olla jatkuvasti ostamassa ehjien vaatteiden tilalle uusia vaatteita. Tietysti ymmärtäähän sen, että eritteiden hajut ei matalissa lämpötiloissa lähde vaatteista pois.

TARINOITA VUOSIEN VARRELTA stories from over the years

 

TÄNÄÄN today

                                                              Helmikuun 2026 kuva.

Isä muutti syyskuussa 2015 asumaan hoivakotiin. Isä sytytteli hellaan tulia keskellä yötä. Heräili myös ihan mihin aikaan tahansa, ja oli sekaisin mikä päivä ja aika oli.

 Isälle tuli myös pissatulehduksia, jotka pisti hänet ihan sekaisin!

 Minulta loppui myös jaksaminen. Kotihoidon kanssa juttelimme, ja tulimme siihen tulokseen, että isän on parempi muuttaa paikaan missä saa hoivaa ympäri vuorokauden.

Kävimme ensin kaksi kertaa viikossa, isää katsomassa, ja veimme hänet ulkoilemaan. 

Isä liikkui vielä itse kävelysauvojen kanssa. Kerran minä sain puhelun, että isä oli karannut! Hän oli lähtenyt lenkille yksin.

 Hoivapaikan lähellä asuva ihminen oli jutellut isän kanssa. Hän oli arvannut, että nyt on asukas lähtenyt omille teilleen. Ystävällinen mies oli soittanut hoivapaikkaan, ja kysynyt, että puuttuuko sieltä asukas. Sen jälkeen oviin tuli toisenlaiset lukot, ja oviin tuli myös varmistukset, ettei kukaan osaa lähteä yksin ulos.

Minä hoidin vuosia isän asiat, ja menin hoivakotiin viemään puuttuvia lääkkeitä ym. 

Jossakin vaiheessa isä menetti liikuntakyvyn. Silloin kuljetimme isää rullatuolissa ulkona.

 Isän omahoitajat oli mukavia ihmisiä. Puhe oli muuttunut, sanat olivat mitä sattuu, mutta toimeen tultiin. 

Isä ilahtui aina kun tulimme, minulle hän sanoi sinä tulit! En tiedä luuliko isä minua äidikseni, vai tunsiko hän ihan oikeasti minut.

Lauantai 25. marraskuuta 2017
Kävimme isääni käyttämässä ulkona tänään. Isä istui erikoistuolissa ja nuokkui kun mentiin hoivapaikkaan. Pelästytti oikein kunnolla! Luulin, että nyt on liikuntakyky mennyt totaalisesti. Lääkäri oli suositellut tuolin käyttöä, kun isä ei pysy pystyssä tuolissa.

TARINOITA VUOSIEN VARRELTA stories from over the years

 

TÄMÄ PÄIVÄ

Tämä keskiviikko oli sellainen, että sen olisi voinut jättää välistä pois.

Puhelin soi muutaman minuutin yli 7, soitto tuli 020 alkuisesta numerosta. Ihmettelin mitähän on käynyt. Isän "lomapaikasta" soitettiin, ajattelin että onko isälle sattunut jotakin kun tähän aikaa soitetaan. Onneksi olikin kyseessä loppuneesta insuliinipiikistä. Lupasin tuoda kun kerkeän.

Vedin ulkovaatteet päälle ja laitoin kengät jalkaan, käsineitä en laittanut käteen. Läksin hakemaan sanomalehteä postilaatikosta, niin kuin joka aamu.
 Astuin rappuselle ja hipaisin kädellä kaidetta, ilma oli lämpöisen tuntuinen, ja silloin minua vietiin.
Hemmetti kun tulin selällään meidän jyrkät ulkorappuset alas. Päädyin rappurallin viereen lumelle.

Sattui niin perusteellisesti!!

 Onneksi tuuletusikkuna oli auki, ja isäntä kuuli kun vaikerroin maassa.
Vedet tuli silmistä, ja hetkeen en saanut henkeä, tuntui kun keuhkoista olisi puristettu kaikki ilma pois.
Vasempaan kämmeneen, kyynärpäähän, kylkeen, alaselkään, peffaan, lonkkaan, ja nilkkaan sattui kunnolla. Niska tärähti, leuka ei liiku, vasenta kipeää olkapäätä ei voi liikutella, ja vasen reisilihas ei kestä liikuttelua.
En tiedä löinkö päätä, mutta vasen puoli päästä on hellä.

Rappusille tuli välittömästi suolaa, minun römähdyksen jälkeen.

Pakko oli lähteä viemään isälle insuliinia hoitopaikkaan. Koko päivä on ollut vaikea liikkua ja liikuttaa kättä. Huomenna sitä ollaan vielä kipeämpiä.

TARINOITA VUOSIEN VARRELTA stories from over the years

 

SILLÄ LAILLA! that way!

Se on sillä lailla, että ei kannata suunnitella yhtään seuraavan päivän tekemisiä. Sula mahdottomuus tällä hetkellä. Tämä päivä on taas hyvä esimerkki.

Skilloja sinisenään rinne.

Kotihoidon kanssa sovittiin, että isä menee tänään päiväkerhoon. Heidän hoitaja antaa aamulla lääkkeet, aamupalan, kuivittaa ja vahtii vaatteiden laiton. Sen jälkeen katsoo, että lähtee pikku bussiin, joka hakee kerholaiset.

Suunniteltiin eilen, että käydään ensin kaupassa, mennään sitten lämmittämään isälle ja äidille ja tekemään muitakin hommia.

Minun puhelin soi vähän 9 jälkeen aamulla, kun ajettiin autolla. Isää ei ollut näkynyt missään. Kuski ei ollut päässyt sisään, kun ovi oli lukossa. Aamun hoitajaa ei oltu saatu kiinni. Heillä oli hätä, oliko isälle käynyt jotakin. No, ei siinä auttanut muuta, kuin kurvata katsomaan.

 Ovet oli lukossa, ja isä makasi vaatteet päällä sängyllä. Sanottiin, että pitää lähteä kerhoon. Auto kävi hakemassa, mutta ei tavoittanut sinua. Nopeasti vaatteet päälle, ja isäntä kävi heittämässä isän kerhoon.

Päiväkeskuksen naiset olivat olleet hyvillään, kun isä oli tullut.
Tehtiin kotihommia, kun noin 10 aikaan kurvasi punainen auto pihaan. Aamuinen kotihoitaja tuli katsomaan tilannetta, hän oli ihan kauhuissaan mitä isälle on käynyt.

Totesin ettei, mitään hätää. Ei ole ensimmäinen kerta, kun kuski ei tavoita isää. Lupasi laittaa tietoa eteenpäin, ettei isä osaa lähteä yksin autolle, vaan tarvii perään katsojan.

Kotihoitajillakin kun on aina niin kiire, etteivät jouda yhdessä paikassa viipymään kovinkaan kauaa.
Saatiin käytyä pikaisesti kaupassa. Olin kotona 20min, ja singahdin hakemaan pojan pois pääsiäiskirkosta.

Sen jälkeen olikin taas mentävä isää vastaan, kun tulee kerhosta kotia.
Yhtä korkealentoa koko ajan!

Äiti pidetään nyt keskussairaalalla, koko hoitojen loppu ajan. Ensiviikon torstaina, on viimeinen sädehoito kerta, ja lääkäriringin tapaaminen. Syöminen onnistuu vieläkin huonosti. On saanut sentään nieltyä, laihaa velliä.

Tänään laittoivat äidille, olkapäähän jonkin letkun, kun käsien suonet ei kestä. Nyt ravinto menee tästä kohtaa suoneen. Oli kuulema kivulias laitto, kun ei meinanut mennä paikoilleen.

Outoa touhua! Ennen äidin operaatioon vientiä olisi ollut ruokailu, ja äiti odotti kovasti, kun oli nälkä.

Eivät antaneet mitään, eikä kukaan jättänyt jemmaan äidille mitään. Tinkimällä tinki kun tuli pois letkun laitosta jotakin syömistä.

 Jokin kiukkuinen vanhempi nainen oli tuonut vähän mehukeittoa, ja tokaissut ettei ole muuta.
Sama kiukkupussi oli tuonut myöhemmin ruokaa. Äiti oli sanonut syövänsä mehusopan myöhemmin lusikalla. Mutta tämäpä oli vienyt lusikan pois, ettei varmaankaan saa syötyä.

Pääosin hoitajat ja henkilökunta on ollut, kuulemma ihan kivoja. Mutta joka joukkoon mahtuu aina joku niuho.

Tarkoitus on huomenna mennä äitiä katsomaan, ja viedä mm. oma tyyny. Toivottavasti isä ei järjestä jotakin yllätystä.

Tämä postaus on tehty huhtikuussa 2014

TARINOITA VUOSIEN VARRELTA stories from over the years

 

ÄITI JA ISÄ mon and dad mor og far 

Raparperit työntävät jo lehtiä maanpinnalle.


Niinhän siinä kävi, että jouduin sunnuntaina tilaamaan äidille ambulanssin.                                        

Lauantaista lähtien, ei saannut nieltyä sitäkään vähää ravintolisää, marjasoppaa ja mehua, kuin  aikaisemmin.
Kaikki mitä koitti ottaa tuli oksentaen ulos. Paksu sitkeä katkeamaton lima,
 hirveän kipeä kitalaki, kipeä ja turvoksissa oleva kieli, tekivät tehtävänsä.

 Säde hoitoa ei olisi ollut, kuin 7 päivää jäljellä.

Äiti voi todella huonosti sunnuntaina, pystyssä ei voinut olla ollenkaan,
 kun oksetti ja heikotti.

Ambulanssi vei ensin tähän lähelle sairaalaan, ja siirsi sitten myöhemmin Keskussairaalaan.

Eilisestä lähtien, on saanut osastolla ravintoa suoneen, 
pahoinvointilääkettä ja kunnon kipulääkettä.
Olo oli eilen vielä todella heikko.

Tänään kuulosti jo paljon paremmalta, ja tunsikin myös itse että voimat palautuu.
 Kielen turvotus on vähän laskenut. 
Sai myös jotakin ainetta jota laitetaan ruokailun jälkeen suuhun.
 Muodostaa suojaavan kalvon. 
Sai tänään syötyä moneen viikkoon ensimmäisen kerran puuroa!
 Äidin kitalaki on auki, eli sädehoito on aukaissut.

 Nyt sädehoitokertoja olisi jäljellä enää 5. 
Toivottavasti pitäävät osostolla niin kauan, kun on hoitoja, 
ja antaisivat sitten kerralla kunnon kipulääkkeet,
 ja suuta suojaavat aineet, että pystyy olemaan.

Minulla poksahtaa pää, kun on sata asiaa, jotka piti hoitaa.
Isälle tulee nyt kaupungilta hoitaja, joka antaa lääkkeet, katsoo vaipat,
 vaatteet, ja syömiset, kolme kertaa päivässä.
 Pelkona on, että lähtee lenkille yöllä, kun ei tiedä mikä aika päivästä on.

Toivottavasti kaikki menee hyvin, eikä tarvitse etsiä muutamaksi viikoksi hoitopaikkaa.

Koskahan helpottaa, että voitaisi elää normaalia perhe elämää, vain meidän perhe?

 Nyt on nelisen vuotta mennyt sitä rataa, että jommalle kummalle vanhemmistani, on tullut vakavia sairaus juttuja vuoronperään.
No ehkä sitten, kun olen eläkkeellä.

TARINOITA VUOSIEN VARRELTA stories from over the years

 

VANHEMMAT

Johan oli päivä! Olen ihan pyörryksissä. On se vaikeaa, kun vanhemmat tulevat vanhoiksi, ja sairaaksi.

Aamulla vietiin poika 8.00 kouluun. Saman tien mummo haettiin kyytiin, ja kauppaan ruokaostoksille.

Kaupasta tultiin takaisin n. 10.30

Sanoin isännälle että katsoo vaaria samalla, kun vie mummon ruokaostokset sisälle. Valitti eilen vatsaa nivusien kohdalta.

Vaari makasi vielä sängyssä yön jäljiltä, aamupala ja aamulääkkeet oli syömättä, ja ottamatta.
Isä sairastaa aika pitkällä olevaa muistisairautta, eikä oikein sano jos on jotain.

Menin katsomaan mikä tilanne. Mies oli saanut isän istumaan, ja antoi aamulääkkeitä.
Isä istui sängynlaidalla, ja tärisi. Sokerit olivat korkealla, ja otsa tuntui kuumalta. Mittasin kuumeen, sitä oli hieman. Kysyin, mitä koskee? Näytti taas nivusta. Syödä ei voi, kun yökkää.

Ajattelin että mitä ihmettä teen, päätin että kysyn pääseekö lääkärille. Soitin, ja sain peruutusajan, onneksi.
Lääkäri tutki, ja kyseli. Isä oli ihan mykkänä. Selitin tilanteen. Lääkäri laittoi pissikokeeseen. Siinä meni aikaa, ennen kuin sai otettua.
Kokeen tuloksen tultua, lääkäri sanoi että ei uskalla jättää kotia viikonlopuksi, nyt pitää lähteä sairaalalle. Hän kirjoitti lähetteen, ja toivotteli hyviä jatkoja.

Maksoin laskun, ja mentiin kotipuoleen. Sain isän syömään juomajugurtin, ja pienen makkarapalan.
Sen jälkeen isä kävi nukkumaan. Äiti lähti sädehoitoihin samaan aikaan.

Jäin vaarin vahdiksi, kun isäntä kävi hakemassa pojan koulusta, ja tekemään ruokaa.
Tunnin verran odottelin, ja vaari nukkui. Isäntä tuli ja lähdettiin sairaalalle. Isä pääsi aika äkkiä sänkypaikalle. Sairaanhoitaja otti tietoja ylös, ja mittasi kuumeen ja verenpaineen.

Lämpöä oli saman, kun aamulla. Hoitajan käynnin jälkeen ei sitten tapahtunut kertakaikkia mitään ennen klo 19! Istuin isän sängyn vieressä, ja katselin kun nukkui vähän väliä. Jossakin välissä kasvot näyttivät niin punaiselta, että meinasin kuumeen nousseen.
Onneksi hoitaja tuli kyselemään miten pärjää. Pyysin mittaamaan kuumeen, ja antamaan syömistä.
Syötin jugustin vapisevalle isälle. Kuume oli noussut.

Vähän ajan päästä lääkäri tuli, ja tutki. Määräsi veri kokeet, pissikokeen, ja mahan röntgenin.
Isä alkoi puhumaan höpöjä. Kohta tuli hoitajat, ja sanoivat että isä jää sairaalalle osastolle. Lääkärikin tuli ja sanoi tulehdus arvon olevan koholla. Koittaa saada viikonloppuna päivystävän lääkärin, joka kuvaa vielä vatsaa.

Isä jäi nukkumaan sänkyyn, kun läksin vähän ennen 21.00
Äiti voi tämän päivän sädehoidon jäljiltä, kuulema hyvin. En ole ainoa, jolla on sama tilanne, vanhempien kanssa. Mutta tulevaisuus hirvittää.

TARINOITA VUOSIEN VARRELTA stories from over the years

 

PUHETERAPEUTILLA JA SYÖPÄOSASTOLLA

Tänään oli äidillä käynti sairaalassa, ensin tapaaminen puheterapeutin kanssa. Puheterapeutti totesi että hyvin puhuu. Joitakin kirjaimia on jäänyt pois puheesta. SS ja L tuottavat hankaluuksia.

Kuuntelin oven toisella puolella, että joku koittaa kiivaasti tavoitella äitiä puhelimella. Muutaman soiton jälkeen soi minun puhelin. Kysyttiin olenko Isän tytär? Sanoin olevani. Isällä tänään aamusta sauna- ja kerhopäivä. Palveluauto hakee aamuisin ja tuo iltapäivällä pois.

Isälle jäi ohjeet pöydälle, ja sai suulliset ohjeet. Kun kello soi, menet ulos odottamaan autoa, otat kassin mukaan ja ovi lukkoon. Isä ei ollut mennyt ulos, ei vastannut kännykkään ja ovi oli lukossa, ettei kuski päässyt hakemaan sisältä.

Hirveä hätä onko hän kaatunut, tai saanut sydänkohtauksen. Sanoin että ollaan sairaalalla, ja koitan saada veljen vastaamaan, ja katsomaan mikä tilanne. Samalla kysäsin voiko sinne tulla omalla kyydillä jos onnistuu.

Veli ei vastannut puhelimeen, onneksi saatiin veljenpoika kiinni, joka pyysi kotona olevaa veljeä käymään vaaria katsomassa. Sielä oli sisällä, oliko nukahtanut vai mitä oli tehnyt. Isä kiikutettiin päivähoitoon, ja ilman varustekassia.
Isällä huonompi vaihe menossa. Illalla teki petiä, jätti petarin ja lakanan laittamatta. Istui yöllä yhden aikaa keittiössä, täydet päällysvaatteet päällä. Oli vaihteeksi ihan pihalla.
Saa nähdä miten pärjätään, kun äidin hoidot alkavat.

Puheterapeutin jälkeen alakertaan syöpäosastolle, ja lääkäriä tapaamaan. Tutki äidin, punnitsi ja kyseli kuulumisia.

Kielessä oleva syöpä on usein myös toisella puolella kieltä, vaikka kasvain leikataan pois toiselta puolelta. Sen takia sädehoitoa annetaan koko kielen, ja leuanalustan alueelle. Tämä laji on kuulema sellainen joka aika usein toistuu. Mutta hoidoilla pystytään hyvin syöpä nujertamaan.

Kahden viikon hoitojakson jälkeen tulee kuulema ongelmia. Suu tulee kovasti kipeäksi. Ruokintaletkun saa, jos ei kertakaikkia pysty nielemään.

Lääkärin jälkeen oli äidillä suoja maskin teko. Koko kasvojen mittainen kuuma muovi laitettiin kasvojen päälle, ja annettiin jähmettyä. Suuhun tulee joku kapula. Auttaa säästämään limakalvoja, hoidon aikana.

Hoidosta kerrottaessa, pääsin minäkin kuuntelemaan. Ennen hoitoa aletaan ottaa lusikallinen rypsiöljyä, ja Episil suihketta.
Suuta pitää hoidon aikana desifioida suolavedellä, pitää hampaat puhtaana, ja käyttää apteekista saatavaa suun kostuttajaa. ( sai näytepakkaukset ). Jossain vaiheessa tulee tulehdus, johon tarvitaan antibioottikuuri. Iho ärtyy leuan alta, jota voi hoitaa suolaliuoksella valellulla pyyheliinalla. Kipuun käytetään tulehduskipulääkettä, ja jos ei auta heiltä saa vahvempaa lääkettä.

Tulihan sitä tietoa, ja esitteitä paljon. Ohjeita käydään jakson aikan koko ajan lävitse. Ensimmäiset hoitoajat tulee 2 - 3 viikon päähän. Hirvittää miten äiti kestää. Ravintoterapeutille, ja diabeteshoitajalle tulee vielä ajat.

Pois lähdettäessä odotusaula oli ihan täynnä ihmisiä.

Tämä postaus on tehty tammikuussa 2014

HYVÄÄ VIIKONLOPPUA! Have a nice weekend

 

                                                Kuuma päivä! +30°C lämmintä varjossa.

Jatkoin tänään äidin ja isän papereiden tuhoamista. Tulee hirveä ikävä, kun lukee heidän sairaskertomuksia. 

Muistuu mieleen vuorollaan äidin, ja isän vaikeat viimeiset kuukaudet. Kuljin mukana lääkäri- ja hoitokäynnit, hoidin heidän kotijutut ym. Ambulanssien soitot oli tuskallista. Päätin, että yksin en jätä, vaikka se tulee sattumaan paljon. Onneksi isäntä auttoi ja hoiti meidän omia juttuja.

Olen katsellut nyt paljon vanhoja valokuvia.  Äiti ja isän nuorena, minä ja veli pienenä;-) Äiti teki todella hyvää ruokaa, ja sytytti kipinän leipomiseen ja ruoan laittoon. Hänen kanssa pystyi juttelemaan asioista.

Isän kanssa kävin marjassa, sienessä ja kalassa. Rakkaus metsään syntyi hänen kautta. 

Peilistä takaisin katsoo äidin kasvot ja isän värit. He elää meidän kautta.

Onneksi raivaaminen on kohta tehty, ja iloiset muistot jää mieleen.

KIRJA book

 

Löysin tänään yhden minun lempikirjani lapsena. Isä luki minulle ja veljelle muutamaa kirjaa, joita oli saatava kuulla jatkuvasti. Oli tosi jännää istua ja kuunnella isän lukemista, kun hän muutti aina ääntä tilanteen mukaan.

TÄNÄÄN today

 

Kävimme tänään haudalla, viemässä äidille ja isälle kukkia. Äidin sisko oli käynyt laittamassa kesäkukat haudalle.

TÄNÄÄN today

Heh heh! Todiste siintä, että olen tehnyt joskus tekstiilikäsitöitä,-)) En ole koskaan tykännyt tehdä tekstiilikäsitöitä! Tämän tyynyliinan, olen tehnyt ilmeisesti joskus koulussa alaluokilla. Olen näköjään sen saanut valmiiksi asti. Villasukkia en saanut koskaan koulussa valmiiksi tehtyä;-)) En ymmärrä, miksi tekstiilityöt olivat inhokkiaine koulussa. Puutyöt ja metallityöt olivat suosikkiaineita, kuvaamataidon lisäksi.

Olen tänään jatkanut äidin ja isän tavaroiden läpikäymistä. Valtavat määrät verhoja, lakanoita, pöytäliinoja, pyyheliinoja, kankaanpaloja ym. Osan (luultavasti äidinäidin jäämistöä) laitoin suoraan jäteasemalle meneviin tavaroihin. Joitakin tekstiilejä tuon meille. Isolle kasalle tekstiiliä, pitää keksiä jokin paikka. Ei viitsisi hyvää tavaraa jäteasemalle viedä.

Aloin myös käymään laatikoissa olevia papereita lävitse. Sairaskertomuksia, laskuja, perunkirjoituksia ym. Löysin myös vuoden 1941 päiväkirjan, ja muutaman kirjeen, joita on pidetty taskussa mukana. En ymmärä, kenen ne ovat olleet, ihan äkkiä ei tule ketään mieleen.

Ensiyönä näen taas äidistä ja isästä unta. Ehkä unien näkeminen loppuu, jos saamme talon myytyä.

Ps. Yöllä kello 2 meillä oli ulkona +0,7°C lämmintä! Pitäisi saada tomaatit ja kurkut ulos kasvamaan!
 

KESKIVIIKKO Wednesday

 

Olo ei ole koronan jäljiltä vielä normaali. Eiköhän tämä jossakin vaiheessa helpota. Nyt lähipiirissä on lisää koronaa. 

Isän kaksi siskoa soitti kuulumisia. Ihan ei kaikilla isän sisaruksilla mene vahvasti. Meillä on aina pidetty yhteyttä isän sisaruksiin. Äidin vanhin sisko on minulle kuin isosisko. 

Pidätkö yhteyttä sukulaisiin?

HYVÄÄ VIIKONLOPPUA! Have a nice weekend

 

                                      Aamulla oli pakkasta -13°C, nyt pakkasta on -2°C.

Kävimme aamulla ruokaostoksilla. Samalla ostimme hieman remonttitarviketta. 

Kotona tein valmiiksi päivän ruoat. Tv:n ääressä meni monta tuntia, katsoin naisten ja miesten sm hiihtoja.

Selasin äsken puhelimessa olevia valokuvia. Vastaan tuli paljon isästä otettuja kuvia. Isä istui monessa kuvassa rullatuolissa, ja olemme kuljettamassa häntä ulkona. Kuvia olin ottanut kesällä ja talvella. Ensin kuvissa näkyi hyvin voiva isä. Kuvissa näkyi miten isä muuttuu. Pahan sairaskohtauksen jälkeen hän oli monessa kuvassa liikkumatta sängyssä. Kuvia oli myös isästä erikoistuolissa ulkona, valjaissa ja tyynyillä tuettuna. Toinen jalka jatkuvasti sivulle koukistettuna. Viimeinen kuva isästä on, kun hän oli lähtenyt jo pois. 

Olen nähnyt valtavasti unia äidistä, isästä ja omasta mummosta. Ensi yönä on luvassa unia isästä.

TÄNÄÄN today

 

Kävimme tänään minun äidin ja isän haudalla. Veimme isälle, ruukussa kasvavia vaaleanpunaisia neilikoita. Isä olisi täyttänyt tänään 87 vuotta, jos olisi saanut elää. Äidin synttärit olivat muutama viikko sitten, hän olisi täyttänyt 81 vuotta. Hänen kuolemasta tulee tänä vuonna 7 vuotta.

JOS JA JOS! if and if

Jos isä olisi saanut elää, hän olisi täyttänyt 86 vuotta. Jos äiti ei olisi menehtynyt syöpään, hän olisi ollut 80 vuotias tänä vuonna.

Jos minun pappa olisi elossa, hän olisi 114 vuotias, ja mummo 109 vuotias!

Jos tuntematon toinen isoisä, ei olisi kuollut sodassa, hän olisi tänä vuonna 104 vuotias. Jos minun toinen mummo olisi elossa, hänen ikänsä olisi tänä vuonna 103 vuotta.

Kaikki he ovat edelleen elävinä muistoissa, ja joskus unissa.

Tuntematon isoisä on vain vanha valokuva. Kiehtovaa on ollut kuitenkin etsiä sen puolen sukua.

ISO IKÄVÄ big miss

                  Tänään klo 1 yöllä, tasan vuosi sitten, sain soiton hoivalaitoksesta.

 Isän omahoitaja soitti. Arvasin heti, että nyt isä on lähtenyt tästä maailmasta.
 Hoitaja kysyi, että tulemmeko katsomaan isää. Aamulla hänet siirretään muualle.

 Hampaat kalisivat ja vapisutti, kun puin vaatteita päälle ja koitin herätä. Herätin isännän ja pojan, nyt pitäisi lähteä hoivakotiin. Nuorimies jäi nukkumaan, kun läksimme isää katsomaan.

 Onneksi hoivakoti on lähellä. Isän omahoitaja oli ovella vastassa, ja saimme häneltä halauksen.

 Isä näytti aivan nukkuvalta sängyssä, ainoa että hän ei hengittänyt. Silittelin isän hiuksia, ja toivotin hänelle hyvää matkaa.

Tämä vuosi on ollut oikeastaan aika rankka. Olen koittanut toipua vanhempien pois lähdöstä, mutta sitä vaan käy mielessä asioita lävitse. Ehkä tämä jonakin päivänä helpottaa.

MAISEMAKUVA landscape photo

                               Tänään on satanut räntää ja vettä. Ilmanlämpömitari näyttää +1°C

Kävimme tänään haudoilla. Lunta on 50cm, joten hautakivet piti ensin löytää, ja sitten kaivaa esiin. Isän kuolemasta tulee kohta 7kk. Vuosi sitten hän oli hirveän sairas, saatuaan 4 pahaa sairauskohtausta, yhtäaikaa. Onneksi isä selvisi, ja oli vielä kesän meidän keskuudessa, vaikkakin huono kuntoisena.

PS. Meillä sairastaminen jatkuu!! Kyllä on niin sitkeässä tämä flunssa. Isäntä tuli myös uudestaan kipeäksi. Minulta loppui lääkekuuri muutamia päiviä sitten, ja kurkku on vieläkin niin kipeä, ettei voi niellä. Hermot menee!!!

ISÄ father

Hanhien ylilento saatteli isää, kun laskimme kauniin valkoisen uurnan maahan. Sukuhaudassa, on nyt isän ja äidin tuhkat, muuttumassa jälleen maaksi.

KESKIVIIKKO Wednesday

                            Tänään hermostuttaa aivan kaikki! Tuntuu, että kohta poksahtaa!

Aamupäivällä kävin ortopedillä, kuulemassa eilisistä röntgenkuvista. Lääkäri otti minut vastaan 10 minuuttia ennen varsinaista aikaa.
 Kävimme lävitse kuvia. Lääkäri katsoi myös nilkat ja kädet. Nivelrikko se runtelee paikkoja pahasti. Käsien luudutusleikkaukset ovat niin isoja juttuja, että en ole valmis vielä menemään leikkauksiin. Minun on nyt vaan tultava, jotenkin toimeen näiden kipujen kanssa. Sormien nivelrikko on perinnöllistä. Minä olen nämä perinyt isältä. Pitää toivoa, että poika ei tätä saa.

Lääkäri hermostui, kun minulla oli niin paljon kysyttävää eri jutuista. Hetken luulin, että hän ajaa minut huoneesta ulos. Pyytelin koko loppu ajan häneltä anteeksi. Kun läksin vastaanotolta pois, olin vienyt toisen asiakkaan aikaa 2 minuuttia.

Lääkärin vastaanotolta menin meidän toiselle talolle. Siellä aikaa meni 2h.
Vettä satoi kaatamalla, kun ajelin takaisin kotia.

Kello 16. 00 otin hanasta vettä, ja meinasin juoda sitä. Katselin, että vesi näyttää kummallisen väriseltä! Vesi oli aivan ruskeaa! Ei muuta kuin lähikaupasta ostamaan vettä. Kyselin kaupan myyjältä onko siellä vesi ruskeaa. Vesi oli kuulemma katkaistu moneksi tunniksi kaupan alueelta!

Kylän laidalla, on nyt aloitettu monta vuotta kestävä putkiremontti. Olisipa ollut kiva tietää vesikatkosta, jotta olisimme voineet ottaa vettä varastoon!!
Kaupan kassalla oli jokin lappu jossa luki tietoa vesikatkosta. Nyt on vaan niin, että ei tule käytettyä kyseistä kauppaa.
Kyllä meille kauempana oleville kyläläisillekin pitää tietoa tulla vesikatkoista, ja värillisestä vedestä!

Mieli on niin surullinen, ja sekaisin, että en oikein kestä mitään vastoinkäymisiä.

Eilen kesken röntgenkuvien oton, tuli soitto kännykkään. Isän tuhkat ovat tulleet.
Tilasin aikaa maahan laittoa varten. Tuhkan hautaaminenkin on tehty vaikeaksi. On vain yksi päivä, ja tietyt kellonajat, jolloin omaisen voi haudata maahan. Turhan virkaintoinen ihminen vänkäsi vain vastaan, vaikka kuinka koitin sopia muuta aikaa. Lopulta virkailija suostui kysymään muualta, käykö minun ehdottoma aika.
 Maahanlaitto aika kävi, mikä on hyvä, nyt veljenikin pääsee isän laskemaan maahan. Miten kaikki tehdään niin vaikeaksi!

Tässä on ollut ihan kummallinen olo. En ole vielä osannut sisäistää sitä, että nyt ei ole kumpaakaan vanhemmista elossa. Koko ajan pitäisi mennä jomman kumman asioita hoitamaan. Mutta ehkä tämä helpottaa ajan kanssa, jos toiset kestää minua.

HEI HEI ISÄ!

Isä siunattiin tänään. Tähän mennessä itku ei ole vielä tullut, mutta kun urut alkoivat soimaan, se itkukin tuli.
 Katselin edessä olevaa arkkua, ja ajattelin, siellä isä nyt makaa. Arkun päällä oli kaunis isoista valkoisista liljoista tehty kukkalaite. Jokainen meistä laski vuorollaan kauniit kukkalaitteet, ja luki muistosanat.
Pappi piti hienon puheen, ja aikanaan siunasi isän. Pitkää metallista kauhaa apuna käyttäen, pappi teki hiekasta ristin isän arkun päälle.
 Tyhjä ja surullinen olo sisällä kuuntelimme virren 517.

Nyt odotamme muutaman viikon, että saamme isän tuhkan takaisin. Isä pääsee äidin kanssa samaan paikkaan ikuiseen lepoon.