Tänään hermostuttaa aivan kaikki! Tuntuu, että kohta poksahtaa!
Aamupäivällä kävin ortopedillä, kuulemassa eilisistä röntgenkuvista. Lääkäri otti minut vastaan 10 minuuttia ennen varsinaista aikaa.
Kävimme lävitse kuvia. Lääkäri katsoi myös nilkat ja kädet. Nivelrikko se runtelee paikkoja pahasti. Käsien luudutusleikkaukset ovat niin isoja juttuja, että en ole valmis vielä menemään leikkauksiin. Minun on nyt vaan tultava, jotenkin toimeen näiden kipujen kanssa. Sormien nivelrikko on perinnöllistä. Minä olen nämä perinyt isältä. Pitää toivoa, että poika ei tätä saa.
Lääkäri hermostui, kun minulla oli niin paljon kysyttävää eri jutuista. Hetken luulin, että hän ajaa minut huoneesta ulos. Pyytelin koko loppu ajan häneltä anteeksi. Kun läksin vastaanotolta pois, olin vienyt toisen asiakkaan aikaa 2 minuuttia.
Lääkärin vastaanotolta menin meidän toiselle talolle. Siellä aikaa meni 2h.
Vettä satoi kaatamalla, kun ajelin takaisin kotia.
Kello 16. 00 otin hanasta vettä, ja meinasin juoda sitä. Katselin, että vesi näyttää kummallisen väriseltä! Vesi oli aivan ruskeaa! Ei muuta kuin lähikaupasta ostamaan vettä. Kyselin kaupan myyjältä onko siellä vesi ruskeaa. Vesi oli kuulemma katkaistu moneksi tunniksi kaupan alueelta!
Kylän laidalla, on nyt aloitettu monta vuotta kestävä putkiremontti. Olisipa ollut kiva tietää vesikatkosta, jotta olisimme voineet ottaa vettä varastoon!!
Kaupan kassalla oli jokin lappu jossa luki tietoa vesikatkosta. Nyt on vaan niin, että ei tule käytettyä kyseistä kauppaa.
Kyllä meille kauempana oleville kyläläisillekin pitää tietoa tulla vesikatkoista, ja värillisestä vedestä!
Mieli on niin surullinen, ja sekaisin, että en oikein kestä mitään vastoinkäymisiä.
Eilen kesken röntgenkuvien oton, tuli soitto kännykkään. Isän tuhkat ovat tulleet.
Tilasin aikaa maahan laittoa varten. Tuhkan hautaaminenkin on tehty vaikeaksi. On vain yksi päivä, ja tietyt kellonajat, jolloin omaisen voi haudata maahan. Turhan virkaintoinen ihminen vänkäsi vain vastaan, vaikka kuinka koitin sopia muuta aikaa. Lopulta virkailija suostui kysymään muualta, käykö minun ehdottoma aika.
Maahanlaitto aika kävi, mikä on hyvä, nyt veljenikin pääsee isän laskemaan maahan. Miten kaikki tehdään niin vaikeaksi!
Tässä on ollut ihan kummallinen olo. En ole vielä osannut sisäistää sitä, että nyt ei ole kumpaakaan vanhemmista elossa. Koko ajan pitäisi mennä jomman kumman asioita hoitamaan. Mutta ehkä tämä helpottaa ajan kanssa, jos toiset kestää minua.
