HIIHTÄMÄSSÄ

 

Kävimme hiihtämässä, ensimmäisen kerran kolmeen vuoteen. Kyllä oli rankkaa! Vaikka menin ihan mateluvauhtia. 

En muistanut minkä takia en enää ole hiihtänyt, mutta nyt muistan. Sormet, ranteet, niska, selkä, astma ja rintakehä ei enää kestä hiihtää. 

Miten ihmeessä se oli niin helppoa ennen. Tietysti treenasinhan minä sitä täysillä vuosia. 

Hiihtolatujen viereistä metsää kaadetaan. Onneksi näyttää siltä, että siellä tehdään harvennusta. Olisi kamalaa, jos tämäkin metsä kaadettaisiin pois.

AUTS!

                                       Kävimme tänään ensimmäisen kerran hiihtämässä.

                                                 Hirvi on ylittänyt hiihtolatusen.

Hiihtelin lipsuvilla suksilla hiljakseen eteenpäin, yhdellä sauvalla. Toinen käsi on ollut tuskallinen koko joulukuun. Isäntä ja nuori mies tuli jo minua vastaan, kun pojan sukset jäätyivät.
Käännyimme kaikki takaisinpäin.

Toiset hirven jäljet! Hirvet ovat kovasti aktiivisia. Tulimme lähelle autoa, ja jatkoimme vielä toiseen suuntaan. Tämä hiihtobaana, oli ajettu koneella, ja sukset toimivat paremmin.

Isäntä ja nuorimies, meni käymään edessäpäin. Minulla oli tarkoitus kääntyä takaisin tulosuuntaan.

Läksin kääntymään yhdellä sauvalla, ja samantien löysin itseni maasta! Kerkesin tajuta, että olkapäähän sattui kovasti, ja niskat nytkähtivät pahasti, pää osui maahan. Makasin paikallani lumessa ja voivottelin kun sattui.
 Koitin päästä lumesta ylös, mutta eihän siintä tullut mitään. Sukset ja jalat oli ihan solmussa, nilkkoja sattui. Onnistuin saamaan toisen siteen auki, ja sain jotenkin punnerrettua itseni ylös.

Samalla meidän miehetkin tulivat paikalle. Kyllä urheilu on vaarallista! Saa nähdä kuinka kipeät tärähtäneet paikat ovat huomenna;-((

HIIHTÄMÄSSÄ skiing

Olisi kiva nähdä kaikki nuo eläimet, jotka ovat jättäneet jäljet lumihankeen. Metsä on aivan täynnä eläimien jälkiä;-))

ENTINEN HIEKKAKUOPPA A former sand pit

 Meidän lähellä on entinen hiekkakuoppa, joka on täyttynyt pohjavedestä. Aikoinaan lähistöllä sijaitsi pesula. Pesulan loputtua hiekkamonttuun nousi vesi, ja maa saastui. Niin saastui myös tämä pohjavesialue.


Nyt lehdessä luki, että aluetta alettaisiin puhdistamaan, ja kaupunkilaiset saisivat veden tästä paikasta!

On todella outoa katsella aluetta. Siihen tottui, että tässä oli valtava hiekkakuoppa, jossa ajettiin "monttukoneilla" ja liikuttiin muuten vain. Mutta siintä on jo aikaa.

Kuvien kohdassa olen hiihtänyt suksilla hiekassa. Vedot loppuivat yleensä oikeanpuoleisen kuvan mäen yläosaan;-) Pikkuisen ihmiset katselivat pitkään, kun sukset jalassa hiihdetään hiekassa.

 Monttuun ja ympärille, on kasvanut rehevä kasvillisuus. Ei uskoisi, että 20 m päästä alkaa kangasmetsä. Kallion yläpuolella on hautausmaa, ja alueen peräpäästä lähtee polku valtavalle suolle.

          Polkuja pitkin, meille on matkaa vain 2 km. Lähialueella päästään monenlaiseen luontoon;-))

KEVÄT HANGILLA

 

Päästiin vielä viimeisen kerran hiihtelemään lecan maastoon, ennen kuin lumi sulaa. Paikka näyttää ihan toisenlaiselta, kun hiihtelee hiljakseen lintualtaiden toisella puolella.