HIRVIÄ moose

 

Lokakuun puolessa välissä näimme kolme hirveä. Iso hirvi tuli pusikosta ensin näkyviin, ja perässä seurasi hetken kuluttua nämä 2 nuorta hirveä.

 Kaikki kolme eläintä meni aikamoista vauhtia oikealle puolelle pusikkoon.

Tänään aamulla menin nuoren miehen kanssa valokuvaamaan. 

Aamu oli aika aavemainen! Sumu peitti maiseman. Auton jätimme taas tuttuun paikkaan, josta lähdimme kävellen jatkamaan matkaa.

 Oli ihan oudon hiljaista! Pikkulinnutkin oli ihan hiljaa!! Vähän meinasi pelottaa:-)) 

Mielikuvitus laukkasi, mitä jos törmäämme alueella liikkuviin susihukkaan, ilvekseen tai karhuun! 

Onneksi mikään peto ei ilmestynyt pusikoista! Kiipesimme mäen päällä olevalle kalliolle. Nuori mies katseli lämpökameralla edessä olevalle suolle. Suolla ei näkynyt mitään. 

Jatkoimme matkaa eteenpäin. Yhdessä kohdassa piti taas katsoa lämpökameralla, näkyisikö hiirenpesää vielä kamerassa. Paikalla näkyi kaksi pientä lämmönlähdettä maan sisällä. Kahdessa eri kohdassa. Luultavasti hiiriä:-)) 

Kävelimme vielä eteenpäin. Nousimme toiselle kalliolle. Ensin ei näkynyt mitään! Siirryimme hiljaa vielä lähemmäksi toisen suon reunaa. 

Lämpökameralla nuori mies näki suolla kaksi hirveä, jotka katselivat meitä! 

En nähnyt eläimiä ensin, mutta sitten huomasin kaksi hirveä jotka juoksivat vauhdilla meistä poispäin. 

Ne vaikuttivat samoilta nuorilta hirviltä, jotka näimme lokakuun puolella. Olipa kiva näky. Kuvaa en niistä ehtinyt ottamaan. 

Vähän odottelin, että paikan metso olisi näyttäytynyt meille, mutta ei tällä kertaa.

 Olimme lähdössä paikalta pois, kun jostakin kuului muutaman kerran ihan kummallista ääntä! Hyvä että hiukset eivät nousseet pipon alla pystyyn. 

Aamulla on vähän (aika paljon) jännittävää olla metsässä.

 Onneksi kummituksia tai petoja ei matkalla autolle näkynyt! Kyllä tuo mielikuvitus on sitten kummallinen juttu:-))

MAHTAVA PÄIVÄ great day

 

   Sain nukuttua yöllä hyvin:-)) En edes muista, koska olisin nukkunut noin sikeästi!

Aamupalan jälkeen, lähdimme nuoren miehen kanssa metsään. Tarkoitus oli kuvata lintuja.

Ajomatkan alussa, näimme metsäkauriin The roe deer (Capreolus capreolus) kahden vasan kanssa pelolla. Hyvin alkoi:-))

Jätimme auton meidän vakiopaikalle, hiekkatien reunaan. Kävelimme ketjulla eristettyä tietä pitkin. Tien pituus on vain muutamia satoja metrejä pitkä. Se loppuu keskelle metsää. 

Kiipesimme pienen kallion päälle, kuuntelemaan kuuluisiko lintujen ääniä. Käpytikka The great spotted woodpecker (Dendrocopos major) nakutteli puuta jossakin lähistöllä. Muuten oli aika hiljaista. 

Kun ei näkynyt ja kuulunut mitään kiinostavaa, lähdimme kävelemään eteen päin. 

Hiekkatien päädystä kuului jotakin ääntä! Käännyimme katsomaan äänen lähdettä. Komea ukkometso The western capercaillie (Tetrao urogallus) lähti lentoon! Harmi kun emme kerenneet kuvata lintua. 

Onkohan se sama metso, joka on vuosia ollut tuossa samassa paikassa! On ihan varma, että kun liikumme tuolla, näemme linnun jossakin vaiheessa. Upea näky!

Kävelimme eteenpäin. Tulimme toisenlaiseen metsään. Kanttarelleja ei enää näkynyt. 

Hippiäisiä The goldcrest (Regulus regulus), hömötiaisia The willow tit (Poecile montanus), töyhtötiaisia European crested tit (Lophophanes cristatus), talitiaisia The great tit (Parus major) ja sinitiaisia The Eurasian blue tit (Cyanistes caeruleus) lenteli korkealla puiden latvoissa. Kuvia niistä oli turha koittaa ottaa. 

Hiukan pelotti, kun jostakin kuului aseella ampumisen ääntä! Joku oli ilmeisesti metsästämässä. Onneksi meillä oli näkyvät vaatteet päällä! 

Palokärki The black woodpecker (Dryocopus martius) lensi meidän ohitse aikamoista vauhtia!

Palasimme takaisin lähelle lähtöpaikkaa. Katselin ylämäessä, alas edessä olevaa tiheää pusikkoa. Jonkin matkan päässä pusikossa näkyi keskenkasvuinen koivu, joka liikkui omituisesti. Sanoin nuorelle miehelle, että lähtiköhän sieltä iso lintu lentoon. 

Kävelimme muutaman metrin, kun pusikosta työntyi esiin ensin yksi hirvi moose (Alces alces), sen jälkeen toinen hirvi, ja vielä kolmas hirvi!! 

Isot eläimet tulivat esille nopeasti, ja hävisivät näkyvistä yhtä nopeaa!! Jess!! Vihdoinkin näimme hirviä, eikä vain jälkiä ja jätöksiä! Meni monta vuotta, nähdä nuo eläimet täällä:-))

Palasimme hyvillä mielin autolle. Tiellä meni traktori, joka lanasi hiekkatietä. Meille tuli kiire lähteä alta pois. Oli hyvä että lähdimme metsään!

KESKIVIIKKO Wednesday

 

Kävimme aamupäivällä etsimässä vielä sieniä. Hyviä kanttarelleja löytyi muutamia. Tuoreita hirvien jätöksiä, ja sorkan jälkiä, oli runsaasti. Ihme kyllä, yhtään hirvikärpästä ei ollut iholla tai vaatteissa:-))

                                 Naaras metso lähti vierestä. Isäntä pelästytti yhden lehtokurpan.

Ps. Isäntä sai pahasti kuumaa vettä, toisen polven yläpuolelle! Hän on käynyt kaksi päivää poistattamassa kuollutta ihoa. Tänään oli kuulema kivuliasta:-((  Vielä pitää käydä. Toivottavasti palovamma parantuu hyvin.

METSÄSSÄ in the forest

 

 Kävimme metsässä. Toiveissa oli nähdä metso ja hirvi. Tiedämme, että tuossa paikassa niitä on molempia, mutta onnistummeko näkemään niitä. Metsäreissu alkoi hyvin. Kuusen oksalla oli hirven karvaa.

              Jonkin matkan päässä avonaisessa ojassa, pusikossa liikkui jokin lintu. Lintu ei ollut metso.

                                            Haa! Polulla näkyi paljon hirven sorkan jälkiä.

                                                      Hirvi on käynyt pusikossa.-)

                                                                  Lisää hirven jälkiä.

                                   Metsoa ei vielä näkynyt, mutta lintu on mennyt tästä.-))

                                                          Metson kävelyjälkiä lisää.

    Metson siipien laahausjälkiä. Olimme paikassa, jossa on aina näkynyt hirviä ja metsoja. Ihan vähän hirvitti, mitä jos törmäämme hirveen! Karkuun sitä ei voi juosta.

Hirvi on maannut kuopassa. Karvoja ja likaa lumella. Likaisia hirviä:-) Lumi on hyvä karvan puhdistaja.

Edessä olevista puista lähti naaras metso!! Jihuu! Oli kivan näköistä, kun isot siivet osui puiden oksiin linnun lähtiessä lentoon. Ei kuvaa!!

Tuolla metsän ja suon rajassa lensi uros metso!! Ei jälleenkään kuvaa! On ne mahtavia lintuja.

Alue on hirvien suosiossa, makuupaikkojen ja syötyjen puun latvojen perusteella. Metsämyyrä juoksi hangella, mutta en saanut kuvaa.

                                      Hirven makuukuopassa on likaista lunta ja karvoja.

                                                               Jälleen yksi makuukuoppa.

                   Hirven piehtarointi paikka. Lumi on jälleen likaista ja täynnä hirven karvoja.

                                                         Olipa kiva käydä metsässä! 

                                                        Kuvat on otettu 7.4.-24

KALASSA 5 fishing

                                                                   Hieno kalapaikka!

Tänne suolle ei olisi ollut menemistä, jos se ei ollut vielä osittain jäässä. Paikoin suo upotti kunnolla.

Turvallista on kävellä kohdissa, jossa kasvaa heinää, tai pieniä puita. Märkää kohtaan ei kannata astua. Ihmettelin kovasti, miten hirvet liikkuvat suolla. Ilmeisesti ne eivät uppoa. Suolla oli valtavasti hirvien jälkiä.

                                                                       Taidetta suolla;-)

                                                          Kirkasta taivasta näkyvissä.

                             Mielenkiitoisia kalapaikkoja. Nuorimies on jo lammen toisessa päässä.

                                       Suolla on aivan uskomattoman kauniit värit!

Minulta loppui kunto, ja en enää jaksanut kalastaa. Jos olisi tullut kalaa, ehkä sitä vielä jaksaisi heitellä virveliä. Sanoin miehille, että lähdetään pois. Suon metsänpuoleisella rajalla, meni hirvien tekemä polku, jota pitkin pääsimme kuivin jaloin takaisin metsään.

                                 Lammessa on kaloja. Katiska odottaa veteen laittoa.

                                                      Jonkun eläimen ruokavarasto.

                                                                Tikan syömäpaikka.

Takaisin autolle, ja kohti kotia. Edessä saunan lämmitys. Kivaa oli, vaikkakin tosi rankkaa. Ei haitannut, vaikka kaloja ei vielä tullut. Saimme raitista ilmaa, ja muuta ajateltavaa.

JOULUKALENTERI 18 Advent calendar

Tontut ovat katsomassa, mitä hirville kuuluu. Hirvet viettävät aikaa tonttujen salaisessa leikkipaikassa. Samalla leikkisät punalakit keinuvat keinuissa, ja nauttivat lumisesta maisemasta.

LUONNOSSA 2 in the wild

                                                            Palleroporonjäkälää;-)

                                                            Metsäkanalinnun jätöksiä.

                                                Niin sanottua myrskytuhoaluetta!

                 Paikalle on istutettu uusia taimia, mutta suurin osa näytti aivan kuivilta.

                                                                Siitepölyinen paju.

                                                      Jee! Vihreää näkyvissä!

                                                         Parittelevat sitruunaperhoset.

                                                        Tien ylitse on kulkenut hirvi.

Onneksi luonnossa on jo jotakin ravintoa hyönteisille. Pajuissa pörräsi paljon erilaisia pistiäisiä. Kuvaan niitä en saanut.

                                                             Oli ihana liikkua luonnossa;-)

HIRVI (Alces alces)

                                                                Kaksi hirveä metsässä.

AUTS!

                                       Kävimme tänään ensimmäisen kerran hiihtämässä.

                                                 Hirvi on ylittänyt hiihtolatusen.

Hiihtelin lipsuvilla suksilla hiljakseen eteenpäin, yhdellä sauvalla. Toinen käsi on ollut tuskallinen koko joulukuun. Isäntä ja nuori mies tuli jo minua vastaan, kun pojan sukset jäätyivät.
Käännyimme kaikki takaisinpäin.

Toiset hirven jäljet! Hirvet ovat kovasti aktiivisia. Tulimme lähelle autoa, ja jatkoimme vielä toiseen suuntaan. Tämä hiihtobaana, oli ajettu koneella, ja sukset toimivat paremmin.

Isäntä ja nuorimies, meni käymään edessäpäin. Minulla oli tarkoitus kääntyä takaisin tulosuuntaan.

Läksin kääntymään yhdellä sauvalla, ja samantien löysin itseni maasta! Kerkesin tajuta, että olkapäähän sattui kovasti, ja niskat nytkähtivät pahasti, pää osui maahan. Makasin paikallani lumessa ja voivottelin kun sattui.
 Koitin päästä lumesta ylös, mutta eihän siintä tullut mitään. Sukset ja jalat oli ihan solmussa, nilkkoja sattui. Onnistuin saamaan toisen siteen auki, ja sain jotenkin punnerrettua itseni ylös.

Samalla meidän miehetkin tulivat paikalle. Kyllä urheilu on vaarallista! Saa nähdä kuinka kipeät tärähtäneet paikat ovat huomenna;-((

MAANANTAINA On Monday

Maanantaina taas lintuja katselemaan, nyt vaihteeksi metsään. Matkalla näimme, että meidän paras lintu-, ötökkä- ja perhospelto oli musta kulotuksen jäljiltä.
Ei taida tähän pellolle, tänä kesänä tulla ruisrääkkä huutelemaan. Karttaperhosia on varmaan turha tulla etsimään tähän paikkaan. Tuleekohan tähän viljapelto, vai miksi vuosikausia luonnontilassa ollut pelto kulotetaan?

Ajoimme autolla muutama kilometri eteenpäin, ja jätimme se tien sivuun parkkiin. Kamerat ja kiikari mukaan.
Kävelimme kylmässä tuulessa hakkuuaukion poikki, ja pääsimme metsän suojaan. Suon reunassa oli kerällä kyy. Pakko on alkaa katsomaan mihinkä astuu, ainakin jos jalassa on vain lenkkarit.

 Punkki tarkastukset on taas myös muistettava tehdä!

Kävelimme metsätietä tien päähän, ja jatkoimme metsän puolelle. Poika meni edellä, minä keskellä ja isäntä perässä. Katselimme isoja linnun pötköjä maassa. Lintuja on mutta missä!

Kaikkien katseet harhaili metsää sivuilta, mutta eteen jäi katsomatta.
Muutaman metrin päässä oli tuuhea kuusi. Poika on melkein kuusen kohdalla, kun maasta nousi siivilleen iso metsäkanalintu! Naaras metso säikäytti meidät kunnolla!! Katselimme kun lintu lensi alapuolella olevaan metsikköön. Kaukana puussa näkyi toinen lintu.
Samassa vasemmalla puolella, kallion takana lensi pienempi metsäkanalintu. Näytti pyyltä.
 Mitä tehdään, kumman perään mennään! Pyy näytti menevän lähelle, joten sen perään. Lintua ei kuitenkaan kallion takana olevilla puilla näkynyt.
Sen sijaan maa oli aivan täynnä hirvien jätöksiä ja sorkkien jälkiä! Tänne on tultava hirviä tarkkailemaan;-)

 Niin se on, että kun jotakin lintua ei etsi, se ilmestyy esiin. Nyt sain listaani metson;-))

Muurahaisia piti vielä kuvata. Miehet puhuivat, että muurahaiset ruiskuttavat muurahaishappoa, kun niitä koittaa kuvata läheltä. En minä mitään nähnyt! Mutta kun sain kuvattua, katselin kameraani. Linssi ja koko kamera oli ihan nesteen peitossa!!  Toivottavasti kamaralle ei käy mitään. Pyyhin sen puhtaaksi muurahaishaposta.

 Autolle kävellessä, hakkuuaukion toisessa reunassa lensi jokin iso lintu hitaasti. Takaapäin nähtynä, lintua ei pysty sanomaan mikä se oli.

Piristävää oli taas olla metsässä.

METSOA ETSIMÄSSÄ looking for capercaillie

 Käytiin nuoren miehen kanssa metsässä, katsomassa näkyisikö metsoja. Etsinnässä on uusi lintu minun lintulistaani.

             Tälle tien pätkälle tullessa, huomio kiinnittyi heti tuoreisiin ketun jälkiin lumessa.

Kettu oli kulkenut pitkin ojanpohjia, ja välillä tassun jäljet nousivat takaisin tielle.

Meitä nauratti kovasti, kun ketun jäljet näyttivät menevän heinäpuskasta toiseen. Eli oli kulkenut joko haistelemassa toisten kulkijoiden hajujälkiä, tai sitten merkkaamassa omia hajuja;-)

Seurailin ketun jälkiä, ihan innoissani ja jäin vähän kauemmaksi nuoresta miehestä. Hän oli jo noussut edessä olevan nyppylän yläpuolelle, minä taas olin alapuolella. 

Pääsin vihdoin pojan luokse. Huomasin että, nyt on jotakin mielenkiintoista näkyvissä, kun kamera oli käsissä kuvaus asennossa. Tiedustelin että mikä näkyy?  Metso kuulema lensi tuosta tuonne! Arvaa harmittiko! Piti minun jäädä kauemmaksi, tyypillistä tuuria.

 Luovuin ketun jälkien seuraamisesta, ja lähdettiin seuraamaan metsoa. Tie päättyi ja mentiin metsään. Kuljettiin muutama metri, ja kuunneltiin. Näin tehtiin jonkin aikaa. 

Yhdessä kohdassa, aika lähellä, kuului isojen siipien läpyttelyä. Lintua en nähnyt, mutta nuori mies kylläkin. Lintu lensi alas suolle. Ei muuta kun perään!

 Eteen tuli leveä oja, joka oli onneksi jäässä ja kesti kävellä. Mutta kohta oli taas edessä uusi oja, joka ei ollutkaan jäässä. Enhän minä sen ylitse lähtenyt yrittämään. Poika sen sijaan sanoi menevänsä käymään avosuolle katsomaan näkyykö siellä mitään. Siinä ei kauaa mennyt kun hän loikki ojien ylitse keskelle suota, ja palasi takaisin. Ei näkynyt mitään.

Päätettiin lähteä takaisin ja kiertää pienen kallion alapuolelta.

Päästiin kallion alle. Ihmeteltiin mikä on syönyt kaikkien pienien puiden latvat! Puita oli useita ilman latvaa ja oksia. Ei puput ainakaan voi ylettää näin ylös syömään puita.

Sitten vilkaistiin alas maahan, ja huomattiin vanhoja hirvien sorkkien jälkiä. Oltiin tultu hirvien ruokapöytään!

Luovuttiin metson jäljityksestä, ja lähdettiin kävelemään takaisin autolle. Pois tullessa korppi lenteli aukion päällä. Minulta jäi metso näkemättä, mutta jospa lintu yllättäen ilmestyy joskus näkyville.