Viikko sitten aamulla lähdettiin veneelle, pitkästä aikaa. Aurinko paistoi kirkkaasti. Rannassa, veneen takaa, lähti 2 kyhmyjoutsenta uiskentelemaan poispäin kun talssimme veneelle. Hyvin alkoi kalareissu.
Vene oli liikkunut miehen kauramoottorilla, kymmenen metriä. Kun aloin katselemaan vesitartarien viidakkoon, onko siellä jonkun pää? ( saukkoja asustaa joella). Soudettiin hiljakseen vähän eteenpäin, ja nähtiin että siellä oli lintu, mutta mikä? Vielä vähän matkaa eteenpäin, ja sitten nähtiin.
Nuori liejukana! Ennen ei moista ole tullut nähtyä. Venerannan edessä, on kesäisin sellainen lintupataljoona, ettei tiedä mitä kaikkia lintuja lokkien seassa pesii. Jatkettiin ihastelun jälkeen matkaa eteenpäin, kun vanhoilla uittopuomilla oli taas lintuja.
Viisi isokoskeloa, olivat liian nopeita minun reaktiolle ottaa kuvia, mutta kaksi sorsaa pysyivät paikoillaan.
Mikä aamupäivä!
Joki oli aivan tyyni. Päätettiin, että soudetaan samaan paikkaan missä oltiin viimeksikin.
Kalapaikka on ihan suoraan edessä, vastapäätä maalaistalon tiluksia.
Toukat ja mäski jäivät kotia. Se isoista särjistä ja lahnoist!
Kalapaikka alkaa jo lähestymään pikkuhiljaa, onneksi moottoriveneet eivät ole vielä liikenteessä.
Maalaistalon rantaa
Rantalla oleva heinikko ei ole kaislaa, vaan koko pitkä ranta on täynnä keltaista kurjenmiekkaa. Rapu -pyydyksiä vielä jokunen vedessä.
Hevoset laiduntavat aivan joen rannassa, olevalla pellolla.
Vihdoinkin kalapaikalla, ei muuta kuin siimat veteen. Palokärki huutelee vieressä olevasta saaresta.
Vesi ihan kiehuu pienistä kalanpoikasista. Pienien kalojen parvi pyrähtää tämän tästä veden pintaa, kun isot kalat jahtaavat pieniä.
Vähän keskemmällä uomaa läiskähtää veteen isompi lohikala. Mahtavia loikkia kala tekee, kun syöksyy kalanpoikien kimppuun. Kalat ovat ilmeisesti niin täynnä pientä kalaa, etteivät ota matoseen, vaikka kokeilee miltä syvyydeltä tahansa. Olisi pitänyt olla sitä mäskiä.
Poika kokeilee onkihaavilla pyydystää kalanpoikasia. Eihän ne pysy haavissa kun ovat niin pieniä.
Vasemmalla puolella isosaari. Toista uomaa kun lähtee soutamaan, tulee vähän pienempi saari. Pienessä saaressa nähtiin viime kesänä kauris emo poikasineen.
Laihaksi jäi tämän reissun kalasaalis. Kaikki kalat oli sen verran pieniä, että tuli heitettyä sitä mukaa pois kun niitä nousi vedestä.
Pois päin soudellessa, harmaa haikara lensi vieressä lintupoukamalle päin. Harmaa - ja kaulushaikara ovat monivuotisia pesijöitä alueella.
Isäntä tuumasi jossakin vaiheessa, näkyykö kurkia ruohikossa. Niillä oli pesä kaislojen seassa, yhden pienen lepän vieressä. Samassa taivaalta alkoi kuulumaan kurkien ääniä, ja kaksi kurkea laskeutui kaarrellen pesäpaikan lähelle.
Mikä havaintojen päivä!!
Melkein rannassa, kun ruskosuohaukka leijaili ohitse lintupoukamaan. Alkoi hirveä sorsien vaakutus, ja vesi pärskeiden ääni. Haukka syöksyi monta kertaa, ja jahtasi lintuja. Kävi joutsenien lähelläkin kokeilemassa onnea. Aikansa saalistettuaan haukka luovutti, ja lensi isolle saarelle.
Sorsat uskalsivat taas uiskennella näkyville. Meinattiin, saiko haukka liejukanan saaliiksi, kun sitä ei näkynyt. Mutta onneksi lintu ilmestyi näkyviin, kun venettä vedettiin maihin.
Kyllä oli luontohavaintoja kerrakseen. Muistin jopa laittaa kaikki luotopäiväkirjaan, jota olen pitänyt vuodesta 2007.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti