JÄRRIPEIPPO The brambling (Fringilla montifringilla)

Järripeippojen ääntä on kiva kuunnella. Tästä linkistä voi kuunnella järripeipon ääntä: http://www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut/jarripeippo

TÄNÄÄN today

Tänään on ihan hirveä ilma! Tuulee kovasti, ja lunta sataa valkoisenaan vaakasuoraan. Ilman lämpötila on vain + 2°C.

 Lintujen tiirailusta ei tullut yhtään mitään;-(  Yksi taivaanvuohi lenteli tiensivussa, laskeutuen välillä ojaan. Tietenkään en saanut kuvaa! Ehkä on hyvä, ettei tänään päästy kunnolla kaselemaan lintuja, kun koko eilinen päivä meni tiirailuhommissa.

 Aamupäivällä tehtiin isännän kanssa yhteistuumin munkkeja;-) Tästä on jo vuosi, kun olen saanut minulle sopivia munkkirinkeleitä. Herkullisia tuli;-))

KARVAKAMU furry friend

Pullea vatsainen rusakko, katselee nähdäänkö sitä. Jänis koitti piiloitella pensaiden takana.

 Rusakko taitaa kohta puoliin synnyttää poikasia, kun sen vatsa on niin muhkurainen ja iso. Onkohan tämä sama jänis, joka vietti viime kesän meidän pihassa? Tai sitten sen emo, joka synnytti poikaset johonkin pihalle.
Jännä seurailla, pompiiko pihalla myöhemmin pikku pupuja.

LINTUHAVAINTOJA Bird observations

                            Naurulokki  The black-headed gull (Chroicocephalus ridibundus)

                               Räyskä The Caspian tern (Hydroprogne caspia)

                                       Kalalokki  The common gull (Larus canus)

                                           Tukkasotkia The tufted duck (Aythya fuligula)

                                     Tavi koiras  The Eurasian teal  (Anas crecca)

                               Punajalkaviklo The common redshank (Tringa totanus) 

                                 Tavi pariskunta  The Eurasian teal  (Anas crecca)

Lintuja oli näiden lisäksi paljon muitakin. Uusia lintuja tuli tällä kerralla minun listaan, räyskä ja pikkujoutsen, josta en saanut kuvaa. Kyhmy- ja laulujoutsenia on alueella todella paljon, niiden seassa ui 3 pikkujoutsenta.

MAANANTAINA On Monday

Maanantaina taas lintuja katselemaan, nyt vaihteeksi metsään. Matkalla näimme, että meidän paras lintu-, ötökkä- ja perhospelto oli musta kulotuksen jäljiltä.
Ei taida tähän pellolle, tänä kesänä tulla ruisrääkkä huutelemaan. Karttaperhosia on varmaan turha tulla etsimään tähän paikkaan. Tuleekohan tähän viljapelto, vai miksi vuosikausia luonnontilassa ollut pelto kulotetaan?

Ajoimme autolla muutama kilometri eteenpäin, ja jätimme se tien sivuun parkkiin. Kamerat ja kiikari mukaan.
Kävelimme kylmässä tuulessa hakkuuaukion poikki, ja pääsimme metsän suojaan. Suon reunassa oli kerällä kyy. Pakko on alkaa katsomaan mihinkä astuu, ainakin jos jalassa on vain lenkkarit.

 Punkki tarkastukset on taas myös muistettava tehdä!

Kävelimme metsätietä tien päähän, ja jatkoimme metsän puolelle. Poika meni edellä, minä keskellä ja isäntä perässä. Katselimme isoja linnun pötköjä maassa. Lintuja on mutta missä!

Kaikkien katseet harhaili metsää sivuilta, mutta eteen jäi katsomatta.
Muutaman metrin päässä oli tuuhea kuusi. Poika on melkein kuusen kohdalla, kun maasta nousi siivilleen iso metsäkanalintu! Naaras metso säikäytti meidät kunnolla!! Katselimme kun lintu lensi alapuolella olevaan metsikköön. Kaukana puussa näkyi toinen lintu.
Samassa vasemmalla puolella, kallion takana lensi pienempi metsäkanalintu. Näytti pyyltä.
 Mitä tehdään, kumman perään mennään! Pyy näytti menevän lähelle, joten sen perään. Lintua ei kuitenkaan kallion takana olevilla puilla näkynyt.
Sen sijaan maa oli aivan täynnä hirvien jätöksiä ja sorkkien jälkiä! Tänne on tultava hirviä tarkkailemaan;-)

 Niin se on, että kun jotakin lintua ei etsi, se ilmestyy esiin. Nyt sain listaani metson;-))

Muurahaisia piti vielä kuvata. Miehet puhuivat, että muurahaiset ruiskuttavat muurahaishappoa, kun niitä koittaa kuvata läheltä. En minä mitään nähnyt! Mutta kun sain kuvattua, katselin kameraani. Linssi ja koko kamera oli ihan nesteen peitossa!!  Toivottavasti kamaralle ei käy mitään. Pyyhin sen puhtaaksi muurahaishaposta.

 Autolle kävellessä, hakkuuaukion toisessa reunassa lensi jokin iso lintu hitaasti. Takaapäin nähtynä, lintua ei pysty sanomaan mikä se oli.

Piristävää oli taas olla metsässä.

SEPELRASTAS The ring ouzel (Turdus torquatus)

                                                    Sepelrastas rastasparvessa.

VALKOINEN SORSA white mallard

Valkoinen naaras sinisorsa, uiskenteli muiden lintujen joukossa toissa iltana. Kuvat on otettu vähän liian kaukaa, ja hämärissä. Niistä kuitenkin näkee linnun mustat silmät ja nokan värin. Kiva oli taas nähdä valkoinen lintu.

MAISEMAKUVA Landscape picture

                              Jäät ovat alkaneet sulaa, tältä järveltä. Vesi on nyt matalalla.

UIVELO The smew (Mergellus albellus)

                                          Uiveloita näkyy nyt paljon lähivesillä.

TUTKIMUKSESSA Research

Eilinen oli ihan hirveä päivä! Kävin suolentutkimuksessa.

Olin kaksi päivää ollut nesteruokinnalla. (Lihakeiton lientä, ja omena kiisseliä, vettä ja vichyä) Lisäksi mahaa piti tyhjentää citrafleet aineella. Aine tehosi liiankin hyvin, kun juoksutti vessassa vielä aamuyöstäkin. Toista pussia en ottanut aamulla enää.

Tutkimukseen meno ei jännittänyt ollenkaan, kun isäntä on käynyt monta kertaa vuosien ajan. Häneltä olen saanut tietoa mitä tapahtuu. Eikä satu, ja on ohitse nopeaa.

Puolen tunnin odottelun jälkeen pääsin sisälle. Verkkohousut jalkaan, istun tutkimuspöydälle ja lääkäri sanoo mitä tapahtuu.
 Käyn kyljelleen lavitsalle, vaseliinia peppuun ja letkua sisään. Aluksi oli mielenkiintoista katsoa ruudulta miltä näyttää. Mutta kun letku meni pidemmäksi, iski aivan hirveä kipu vatsaan!

 Lääkäri piti taukoa, ja koitti edetä, mutta siintä ei tullut mitään. Sattui niin hirveästi!! Hoitaja koitti painaa mahaani, jos olo helpottuisi, mutta ei. Sitten iski pahoinvointi! Tuntuu että oksennan saman tien.
Päähän ja kämmeniin ilmestyi tuskanhiki. Koitin hengitellä, etten oksenna. Hoitaja höpöttää että hengitä nenän kautta! Hengitä nyt, hyvä kun pystyi suun kautta hengittämään.

Lääkäri päätti että nyt laitetaan kipu- ja rauhoittavaa lääkettä, että tutkimus saadaan tehtyä. Sain hätäisestään käännettyä itseni selälleen.  Hoitaja kiinnittää neulaa ranteeseen, ja laittaa tippaa menemään suoneen. Lääkäri sanoo, että lääkkeestä tulee "hihhuli" olo, autolla ei saa ajaa koko päivänä. Melkein välittömästi päässä humahtaa, ja lääkäri jatkaa tutkimusta. Ei se kipu mihinkään lähtenyt! Mutta sen se sai aikaan, että kiroa roitusin lääkärille, kun sattui;-) Totesi vaan että kyllä täällä saa kirota.

Tutkimus saatiin tehtyä, onneksi. Pöydältä en meinannut pystyä nousemaan pois, ja saada vaatteita päälle, kun mahaa koski niin hirveästi!

Lääkäri kysyi onko mitään kysyttävää häneltä. Sanoin että ei. Mutta olisihan sitä ollut, en vaan kyennyt ajattelemaan mitään. Hoitaja vei minut käytävälle sänkyyn makaamaan.

Minulla on leikattu vatsaa 5 x. Vanhoista leikkauksista on tullut vatsaan kiinnikkeitä. Nyt kun tutkimuksessa pumpataan ilmaa mahaan, maha turpoaa kivikovaksi, joka aiheuttaa valtavat kivut leikkaus kohtiin. Ilmaa olisi pitänyt päästellä tutkimuksessa pois mahasta. Mutta eihän sieltä mitään tule ulos.

Jonkin ajan päästä kun makasin sängyllä, ilma alkoi pörpötellä suolesta pois, ja mahan olo helpottaa. Makasin tunnin verran sängyllä, ja koitin saada kyytiä kotiin järjestettyä. Isäntä oli töissä, ja poika ei vastaa puhelimeen. Onneksi sain anopin hakemaan minut kotia. Auto piti jättää parkkipaikalle. Isäntä haki sen kun pääsi töistä.

Koko sen ajan mitä makasin käytävässä sängyllä, tutkimushuoneesta kuului hirveä huuto! Minun jälkeen mennyt ihminen huusi suoraa huutoa kivusta!

Tutkimus on tosi tärkeä, ja onneksi se saatiin tehtyä. Mutta pitää toivoa ettei sitä jouduta enää tekemään, tai jos tehdään, niin sitten vaikka nukutuksessa.
Tänään maha on todella hellä, mutta onneksi yön kipu on helpottunut. Mitä parasta, saan taas syödä!

Oletko käynyt tässä tutkimuksessa? Sattuiko?

HUHUU HUHUU

Sepelkyyhkyt suunnittelevat taas pesää naapurin puolella oleviin kuusiin.
 Lintu istui rajalla, naapurin isossa hopeapajussa ja huhuili pitkään. Jossakin vaiheessa ääni loppui, ja ajattelin sepelkyyhkyn menneen läheisille sähkölinjoille istumaan.
 Istuin keittiönpöydän ääressä selailemassa lehteä, välillä katsellen ruokintapaikan lintuja. Sepelikyyhky seisoi melkein minua vastapäätä, ikkunan takana olevassa lehmuksessa, ja tiiraili sisälle! Tarkkailijasta tuli tarkkailtava;-))

Nämä ovat kivoja lintuja. Linnut käy päivittäin nokkimassa kauransiemeniä ruokintapaikalla.
 Ulkona jos on samaan aikaan pihassa, ei niillä ole kiire mihinkään.

 Olisikohan tämä sama pariskunta joka pesi täällä viime vuonna kuusessa. Muina vuosina sepelkyyhkyillä on ollut pesä takatontin vieressä olevassa terijoensalvassa. Harakat ovat nyt sen omineet pesäpaikaksi.

KYLMÄÄ cold

Ilma ei meinaa lämmetä ollenkaan. Viime yönä oli taas pakkasta - 8°C. Päivisin lämmintä on ollut  + 2°C.

Tällä kerralla näkyi näitä lintuja: Taveja, haapanoita, uiveloita, kanadanhanhia, silkkiuikkuja, ja SEPELRASTAS!

PUUTURRIKKA

Meillä täällä lähimetsässä, asuu todella harvinaisia puuturrikoita. Ne ovat vähän pöllöjen tapaisia, mutta ne eivät osaa lentää, vaan kiipeävät ketterästi kuusien oksilla. Puuturrikat ovat vähän villejä, aika usein ne heittelevät metsässä kulkijaa kävyillä.

SAUKON ATERIA otter meal

                                                     Saukko on herkutellut ravunlihalla.

SINISORSA The mallard (Anas platyrhynchos)

                                                             Sorsa iltapesulla;-)

TÄNÄÄN today

Tänään on ollut kylmää. Pakkasta yöllä oli - 3.8°C. Päivälämpötila on ollut - 0°C ja lunta on satanut sakeasti useaan otteeseen. Nyt paistaa aurinko, mittari näytää + 4.4°C.

Tänään käytettiin isää taas ulkona. Liikuntakyky on häneltä heikentynyt todella paljon. Sairaus etenee;-(

Sain viime vuonna aloitettuun, lintulistaani uusia lintuja. Vihdoinkin! Isokäpylintu, nokkavarpunen, pikkujoutsen ja räyskä, pääsivät listaan.
 Lintuja olisi enemminkin, mutta aina niitä ei ehdi tunnistaa.
Kiva nähdä, kuinka paljon pystyy keräämään lintuja listaan;-)

HYVÄÄ PÄÄSIÄISTÄ ! Happy Easter!

                                                                      Piip piip piip!

METSÄSSÄ in the woods

Tällä reissulla lähimetsään, oli paljon mielenkiintoista katsottavaa ja kuunneltavaa.
Kun me nousimme autosta pois, jostakin läheltä kuului kurkien kovaa mekkalaa. Tuntui, että linnut ovat pelloilla, jotka ovat muutamien satojen metrien päässä. Siispä kiireellä sinne.

 Kiiruhdimme hiekkatietä eteenpäin, joka nousee ylöspäin jonkin verran. Henkeen kävi ihan mahdottomasti, kun koitin puurustaa miesten perässä. Kun pääsimme paikkaan josta näkyy molemmille pelloille, meidän kaikken katse kiinnittyi taivaalle. Kurkien ja nyt myös joutsenten mekkala unohtui saman tien. ( pelloilla ei näkynyt isoja lintuja)

Taivaalla liiti jokin iso petolintu. Sen jaloissa roikkui pitkä risu. Ilmeisesti se oli tekemässä pesää johonkin lähistölle. Hiirihaukka ( Buteo buteo vulpinus) siellä kuljetti pesätarpeita. Korppi roikkui hiirihaukan perässä raakkuen. Varikset, korpit ja harakat ei oikein pidä petolinnuista;-)

 Vähän ajan päästä taivaalla näkyi varpushaukka, se meni vastakkaiseen suuntaan. Hiirihaukka taas tuli takaisin päin. Lintu oli saanut risun vietyä paikoilleen, se lensi nopeasti pois näkyvistä.

Keltasirkut, tiaiset, peipposet ja ym. linnut pitävät metsässä ja pelloilla uskomatonta konserttia.

Nousimme hiekkamontun reunaa kulkevaa polkua pitkin eteenpäin. Metsän sammaleet on sitten näin keväällä, mielettömän vihreitä.

 Palokärki on jossakin lähistöllä. Se oli hakannut useamman puun alaosaa. Lastuja ja aukkoja on jäänyt vain todisteeksi. Tämän kannon se on järsinyt kohta puhki!

Täällä on nyt kaadettu metsää vähän joka paikasta! Harmittaa!! Mutta onneksi metsää on "vain" harvennettu, eikä pistetty kaikkia puita nurin.

      Luonnossa on oma väripaletti! Välillä löytää todella hienoja värisävyjä, yllättävistä kohdista.

Olen mennyt tänä keväänä monta kertaa, tämän ison kannon ohitse. Kanto on ollut paksun lumen peitossa. Nyt se oli sulanut esiin, ja katselin sitä tarkemmin. Onko sen juurien suojassa ollut jonkin talvipesä? Näyttää ihan kuin siellä olisi joku ollut.

Kävellään kuntopolun ylitse, ja tullaan kovasti virtaavalle ojalle. Tässä lähellä on geokätkö, isäntä ja poika on sen jo käynyt etsimässä. Geokätköjä on täällä todella paljon. Nyt niitä pääsee taas etsimään, kun lumi on sulanut pois.

Tämän ojan ylitys on vähän hankalaa. Maa on soista, ja se on ihan märkää. Onnistun risuja ja kapeita puunrunkoja pitkin ylittämään alueen. Nuorella miehellä ei ole hankalaa, hän vaan loikkii alueen ylitse. Niin minäkin joskus tein;-))

                                  Tulee lisää ylitettäviä ojia. Isäntä kiskoo kädestä minua ylitse.

Kävellään eteenpäin, ja koitetaan kuvailla peipposia. Yhtäkkiä edestä lähtee isohko ruskea lintu lentoon! Mihin se meni? Ei muuta kuin perään.
 Kuljetaan muutama metri eteenpäin, kun vierestä nousee siivilleen taas saman kokoinen lintu!!

Kyseltiin toisilta näitkö ne, mitä lintuja ne voi olla! Linnut lensivät pururadan vieressä olevien puupinojen lähelle. Kävelimme lintujen perään, ja välillä kuunneltiin kuuluuko ääniä. Jostakin kuului jännä ääni. Saavutaan puupinojen lähelle, mutta linnut menevät ihan hiljaiseksi, ja niitä ei näy. Punakylkirastaita kyllä näkyy.
Linnut olivat lehtokurppia, ( (Scolopax rusticola)  olisiko ne olleet suunnittelemassa syvään ojaan pesää. Vieressä on viljelemätön pelto.

                                Käpytikka teki sähköpylväässä selvää jälkeä männynkävyistä.

Vieressä lepatteli auringonpaisteessa perhonen. Koivutyttöperhonen ( archiearis parthenias) pysähtyi kuvattavaksi heinänkorrelle.

                                     Perhonen sulautuu todella hyvin kuivien lehtien sekaan.

              Muurahaiset tungeksivat auringonlämmittämässä kohdassa, kaikki samassa läjässä.

Oli kiva käydä taas metsässä;-) Nyt luonnossa tapahtuu valtavan paljon. Näyttäisi siltä, että kohta saadaan myös pienet lehdet tuomiin. Yöllä oli pakkasta, ja lunta oli myös satanut vähän maahan.