JÄNNITTÄVÄÄ! exciting

 

                                                    Teeriä lokakuun lopussa pellolla.

                                 Voi että! Miten oli äsken jännää hiipiä metsässä! 

Kävelimme metsässä olevalla tienpätkällä nuoren miehen kanssa. Juttelimme hiljakseen, kun sivusta kuului ihan kummallista ääntä! 

Me molemmat pysähdyimme kuuntelemaan. Pul pul pul!! Ääni kuului kallion päältä. Ei muuta kuin hiipimään lähemmäksi:-))

 Mielikuvitus laukkasi, onko siellä hirviä? Kerkesimme hiipiä muutamia metrejä, kun korkealta mäntyjen latvasta lähti parvi teeriä!! 

Linnut lensivät ensin 20 metriä eteenpäin, mutta sitten ne hävisivät näkyvistä. 

Siirryimme takaisin tielle. Huomasin tien päätekohdassa, korkealla koivun latvassa, mustan ison linnun. 

Teeri tähysti meidän tulosuuntaan. Liikuimme eteenpäin varovasti. 

Emme päässeet kovinkaan montaa metriä lähemmäksi, kun valtava parvi teeriä lähti lentoon.

Linnut hävisivät vieressä olevalle suolle. 

Tulimme tien päähän, ja poikkesimme suon laitaan.

 Lämpökamerassa ei ensin näkynyt mitään. Hetken päästä nuori mies sanoi, että kaukana yhden männyn oksilla on iso lintu.

 Menimme hiukan lähemmäksi. Ukko metso oli jälleen paikalla! Lintu siirtyi kauemmaksi. 

Nuori mies meni suolle katsomaan, jos linnusta saisi kuvia. Minä lähdin tietä pitkin takaisin autolle päin. En viitsi mennä märälle suolle lenkkareissa. 

Pikkuisen oli jännä mennä metsän keskellä yksin! 

Tulin mäen alapuolelle. Pysähdyin kuuntelmaan ääniä. Oli kuin puut olisi ritissyt jäisinä. Sitten kuului heinien kahinaa, ja lähestyviä askelia! Katselin ympärille, mihin pääsen pakoon, jos hirvet tulee päälle! 

Onneksi äänen pitäjä olikin nuori mies:-)) On tuo mielikuvitus aikamoinen!

MAHTAVA PÄIVÄ great day

 

   Sain nukuttua yöllä hyvin:-)) En edes muista, koska olisin nukkunut noin sikeästi!

Aamupalan jälkeen, lähdimme nuoren miehen kanssa metsään. Tarkoitus oli kuvata lintuja.

Ajomatkan alussa, näimme metsäkauriin The roe deer (Capreolus capreolus) kahden vasan kanssa pelolla. Hyvin alkoi:-))

Jätimme auton meidän vakiopaikalle, hiekkatien reunaan. Kävelimme ketjulla eristettyä tietä pitkin. Tien pituus on vain muutamia satoja metrejä pitkä. Se loppuu keskelle metsää. 

Kiipesimme pienen kallion päälle, kuuntelemaan kuuluisiko lintujen ääniä. Käpytikka The great spotted woodpecker (Dendrocopos major) nakutteli puuta jossakin lähistöllä. Muuten oli aika hiljaista. 

Kun ei näkynyt ja kuulunut mitään kiinostavaa, lähdimme kävelemään eteen päin. 

Hiekkatien päädystä kuului jotakin ääntä! Käännyimme katsomaan äänen lähdettä. Komea ukkometso The western capercaillie (Tetrao urogallus) lähti lentoon! Harmi kun emme kerenneet kuvata lintua. 

Onkohan se sama metso, joka on vuosia ollut tuossa samassa paikassa! On ihan varma, että kun liikumme tuolla, näemme linnun jossakin vaiheessa. Upea näky!

Kävelimme eteenpäin. Tulimme toisenlaiseen metsään. Kanttarelleja ei enää näkynyt. 

Hippiäisiä The goldcrest (Regulus regulus), hömötiaisia The willow tit (Poecile montanus), töyhtötiaisia European crested tit (Lophophanes cristatus), talitiaisia The great tit (Parus major) ja sinitiaisia The Eurasian blue tit (Cyanistes caeruleus) lenteli korkealla puiden latvoissa. Kuvia niistä oli turha koittaa ottaa. 

Hiukan pelotti, kun jostakin kuului aseella ampumisen ääntä! Joku oli ilmeisesti metsästämässä. Onneksi meillä oli näkyvät vaatteet päällä! 

Palokärki The black woodpecker (Dryocopus martius) lensi meidän ohitse aikamoista vauhtia!

Palasimme takaisin lähelle lähtöpaikkaa. Katselin ylämäessä, alas edessä olevaa tiheää pusikkoa. Jonkin matkan päässä pusikossa näkyi keskenkasvuinen koivu, joka liikkui omituisesti. Sanoin nuorelle miehelle, että lähtiköhän sieltä iso lintu lentoon. 

Kävelimme muutaman metrin, kun pusikosta työntyi esiin ensin yksi hirvi moose (Alces alces), sen jälkeen toinen hirvi, ja vielä kolmas hirvi!! 

Isot eläimet tulivat esille nopeasti, ja hävisivät näkyvistä yhtä nopeaa!! Jess!! Vihdoinkin näimme hirviä, eikä vain jälkiä ja jätöksiä! Meni monta vuotta, nähdä nuo eläimet täällä:-))

Palasimme hyvillä mielin autolle. Tiellä meni traktori, joka lanasi hiekkatietä. Meille tuli kiire lähteä alta pois. Oli hyvä että lähdimme metsään!

KESKIVIIKKO Wednesday

 

Kävimme aamupäivällä etsimässä vielä sieniä. Hyviä kanttarelleja löytyi muutamia. Tuoreita hirvien jätöksiä, ja sorkan jälkiä, oli runsaasti. Ihme kyllä, yhtään hirvikärpästä ei ollut iholla tai vaatteissa:-))

                                 Naaras metso lähti vierestä. Isäntä pelästytti yhden lehtokurpan.

Ps. Isäntä sai pahasti kuumaa vettä, toisen polven yläpuolelle! Hän on käynyt kaksi päivää poistattamassa kuollutta ihoa. Tänään oli kuulema kivuliasta:-((  Vielä pitää käydä. Toivottavasti palovamma parantuu hyvin.

METSOA ETSIMÄSSÄ looking for a capercaillie

 

                                                  11.4.2025 satoi maahan paljon lunta. 

Olimme sinä päivänä metsässä etsimässä metsoa. Kävimme ensin pellolla katsomassa teerien soidinta. Pellolla muutama kurki piti konserttia. Iso parvi rastaita lensi meidän ylitse.  

Nuoren miehen lämpökamerassa ei näkynyt tällä kertaa jäniksiä.

Vaihdoimme paikkaa. Kävelimme metsään, paikkaan missä vuosia on asustellut metsoja. Metson jälkiä ja jätöksiä näkyi maastossa paljon. Itse lintu pysyi minulta hyvin piilossa, miehet onneksi kerkesivät saamaan siintä kuvia. 

Viimeisessä kuvassa, nuoren miehen saapas jäi jumiin suohon. Oli aika homma saada saapas takaisin!

METSÄSSÄ in the forest

Tunsin tänään oloni paremmaksi. Halusin lähteä käymään ulkona. Ajoimme paikkaan, missä on mahdollista nähdä jotakin mielenkiintoista. 

Olimme jo kaikki pellolla kello 9.

 Kaukana pellolla näkyi kaksi kurkea The common crane (Grus grus) . Kurjet pitivät mahtavaa ääntä!

 Kurkien seassa oli kymmenen teereä The black grouse (Lyrurus tetrix) . Osa koiraista näytti olevan tappelu asemissa. ( Ei kuvaa linnuista) Teerien pulputus on sitten ihanaa kuunneltavaa!

Vaihdoimme paikkaa. 

Metsän reunassa maassa näkyi kaksi pyytä The hazel grouse (Tetrastes bonasia) ! Toinen lintu jatkoi matkaa lentäen, ja toinen jalkaisin. ( Ei kuvaa)

Minulla alkoi jo tuntumaan, että en oikein jaksaisi kävellä enää. Meinasin huutaa miehille, että käännyn takaisin autolle. He olivat vähän kauempana kuin minä. Samassa he viittoivat minulle, että pitää tulla heidän kanssa suolle!

Ukkometso The western capercaillie (Tetrao urogallus) laskeutui vähän matkan päähän heistä! 

Pitihän minun lähteä heidän kanssa suolle metsoa katsomaan. Suolla on toipilaana tosi raskasta kulkea!

Metso katosi näkyvistä, mutta sen klonksottava ääni kuului lähistöllä! 

Kuljimme suolla jonkin aikaa. Suo- ojat on tosi pahoja ylittää. Miehet kyllä pääsee niiden ylitse, sen kuin loikkaavat pitkilla jaloilla! Minä en niiden ylitse enää oikein pääse.

 Isäntä menee ensin ylitse, ja vetää toisella kädellä minua ojan ylitse. Silti pelottaa, että uppoan ojaan!

Nuori mies meinasi kadottaa toisen saappaan suohon! Saapas upposi sulan ojan reunaan tosi tiukasti kiinni.

Viimeisessä kuvassa näkyy jäniksen makuupaikka.

Metson ääni kuului nyt tosi läheltä. Miehet olivat taas kerran ojan toisella puolella, kuvaamassa puussa olevaa ukkometsoa.

 Minä olin jumissa ojan toisella puolella, enkä päässyt ojan ylitse!

Isäntä tuli jälleen kiskomaan minua ojan yli, mutta siinä vaiheessa metso lensi pois. No ei se mitään, oli kiva kuulla sen ääni. Lintu kyllä vielä näyttäytyy myös minulle.

Kotona lämmitimme piha saunan. Kiva käydä päiväsaunassa.-)) 

Oli hiukan liian rankka reissu! Tutisuttaa, ja nälkä on ihan koko ajan. Eiköhän tämä tästä!
 

JÄLKIÄ traces

                        Ei näkynyt tänään metsoa, mutta linnun tuoreet jalan jäljet olivat metsässä.

 

METSO The western capercaillie (Tetrao urogallus)

 

Tämä ukkometso ärhenteli autolle, kun saavuimme paikalle. Metso on kuulemma vanha tuttava, joka on joka vuosi samalla paikalla, vahtimassa kulkijoita. 

Metson vieressä voi olla paikallaan, vaikka se kulki edes takaisin, ja piti ääntä. Mutta kun sille käänsi selän, se kävi kiinni. 

Pääsimme suojaan autoon sisälle. Pois lähteminen oli hankalaa, kun lintu vahti autoa. Nuoren miehen sormen haava on onneksi parantunut.

METSON HYÖKKÄYS The western Capercaillie (Tetrao urogallus) attack

 

Luontokuvaajat törmäsivät metsoon tiellä. Kuvaajat olivat liian lähellä lintua. Lopuksi metso hyökkäsi nuoren miehen kimppuun. Tuloksena haava nimettömän sormen juuressa.

METSÄSSÄ in the forest

 

 Kävimme metsässä. Toiveissa oli nähdä metso ja hirvi. Tiedämme, että tuossa paikassa niitä on molempia, mutta onnistummeko näkemään niitä. Metsäreissu alkoi hyvin. Kuusen oksalla oli hirven karvaa.

              Jonkin matkan päässä avonaisessa ojassa, pusikossa liikkui jokin lintu. Lintu ei ollut metso.

                                            Haa! Polulla näkyi paljon hirven sorkan jälkiä.

                                                      Hirvi on käynyt pusikossa.-)

                                                                  Lisää hirven jälkiä.

                                   Metsoa ei vielä näkynyt, mutta lintu on mennyt tästä.-))

                                                          Metson kävelyjälkiä lisää.

    Metson siipien laahausjälkiä. Olimme paikassa, jossa on aina näkynyt hirviä ja metsoja. Ihan vähän hirvitti, mitä jos törmäämme hirveen! Karkuun sitä ei voi juosta.

Hirvi on maannut kuopassa. Karvoja ja likaa lumella. Likaisia hirviä:-) Lumi on hyvä karvan puhdistaja.

Edessä olevista puista lähti naaras metso!! Jihuu! Oli kivan näköistä, kun isot siivet osui puiden oksiin linnun lähtiessä lentoon. Ei kuvaa!!

Tuolla metsän ja suon rajassa lensi uros metso!! Ei jälleenkään kuvaa! On ne mahtavia lintuja.

Alue on hirvien suosiossa, makuupaikkojen ja syötyjen puun latvojen perusteella. Metsämyyrä juoksi hangella, mutta en saanut kuvaa.

                                      Hirven makuukuopassa on likaista lunta ja karvoja.

                                                               Jälleen yksi makuukuoppa.

                   Hirven piehtarointi paikka. Lumi on jälleen likaista ja täynnä hirven karvoja.

                                                         Olipa kiva käydä metsässä! 

                                                        Kuvat on otettu 7.4.-24

LAUANTAI Saturday

 

Yöllä tuli kunnolla lunta lisää. Sivutiet on nyt tosi hankalia ajaa, sohjon takia. Lämmintä +5°C. Toivottavasti lumet nyt sulaa pois.

Ps. Tänään näkyi metso:-))

MATKAPÄIVÄKIRJA PÄIVÄ 17.9.-22 travel diary

 

Aamulla kello 8 pakkasimme loput tarvarat autoon. Isäntä katsoi uudestaan kaikki auton nesteet. Syyläristä oli oudosti vähentyneet nesteet! Oliko huonoilla tiellä ajellessa, jokin kivi puhkaissut säiliön! 

Metso naaras, oli samassa paikassa kuin edellisenä päivänä.

Lädimme kumminkin ajelemaan eteenpäin. Päätimme, että soitamme autokorjaamoille, jotka ovat meidän matkan varrella. 

Kävi kumminkin ilmi, että lauantaina korjaamot ovat kiinni!! Sitten soitimme matkan varrella oleville huoltoasemille. 

Toivoimme, että jossakin huoltoasemilla olisi tee se itse halli käytössä. Mutta soittokierros paljasti, että missään ei ole auki tiloja, jotta isäntä voisi itse korjata tilapäisesti vuotokohdan.

 Ajoimme eteenpäin, ja aina välillä tarkastimme syylärinesteen tilanteen. Kemijärvellä isäntä osti syylärinestettä kaksi pulloa mukaan. Jos neste häviää nopeasti, niin sitä voi lisätä tarpeen mukaan. 

Sodankylässä kävimme ostamassa hampurilaisateriat mukaan. Samalla tuumasimme, että syyläri ei vuoda kovinkaan paljoa, koska nesteen pinta pysyy samana. Päätimme, että perillä isäntä korjaa itse vuotokohdan. 

Saariselällä piti käydä vielä Kuukkeli kaupassa ostamassa ruokatarvikkeita. Vanhan kaupan palaneet jäänteet oli korjattu pois. Kivijalka näkyi paikallaan, aitauksen sisällä.

Meidän mielestä Lappi alkaa Saariselältä. Maisemat muuttuvat sellaiseksi, kun me miellämme Lapin. Ivalossa pääsin vihdoinkin pankkiautomaatille nostamaan rahaa.

Jossakin Ivalon ja Inarin välillä oli levähdyspaikka. Levähdyspaikan alapuolella, jyrkästi alarinnettä alas, on upea järvi. Nuorimies tahtoi hetkeksi tauolle, ja kalastamaan. Menimme mukaan, jotta saisimme liikuntaa. Autossa pitkään istuminen on tosi puuduttavaa! 

Kun kävelimme rinnettä alas, näin kuukkelin (Perisoreus infaustus) yhdessä puussa;-)

Matkavauhti oli hidasta. Tiet olivat sen verran kapeita, ja mutkaisia, että kovinkaan kovaa ei voinut ajaa.

Onneksi maisemat näyttivät upean värisiltä.

Lihavakalajärvillä nuorempi mies tahtoi taas kokeilla kalastusta. Vettä satoi kaatamalla. Onneksi ulkona ei voinut olla kauaa, joten pääsimme jatkamaan matkaa.

                                 Utsjoella maisemat muuttuivat tosi mielenkiintoisiksi!

                                    Vesisade jatkui. Ulkona alkoi jo hämärtymään.

Tosi mielenkiintoinen kapea ja mutkikas tie! Takana tulevat autot ajoivat aikamoista vauhtia, ja ohittivat meidät pahoissa paikoissa!!

Perille Nuorgamiin saavuimme kello 19.30. Tulihan sitä taas istuttua autossa! Tiedän että yöllä on taas turha koittaa nukkua.

Saimme huoneiston avaimet. Huoneisto oli siisti perus kämppä. Tuntui kylmälle! Tavarat sisälle, ja sauna lämpenemään. Saunomisen ja iltapalan jälkeen nukkumaan. Huomenna kalalle;-)