Eilinen oli ihan hirveä päivä! Kävin suolentutkimuksessa.
Olin kaksi päivää ollut nesteruokinnalla. (Lihakeiton lientä, ja omena kiisseliä, vettä ja vichyä) Lisäksi mahaa piti tyhjentää citrafleet aineella. Aine tehosi liiankin hyvin, kun juoksutti vessassa vielä aamuyöstäkin. Toista pussia en ottanut aamulla enää.
Tutkimukseen meno ei jännittänyt ollenkaan, kun isäntä on käynyt monta kertaa vuosien ajan. Häneltä olen saanut tietoa mitä tapahtuu. Eikä satu, ja on ohitse nopeaa.
Puolen tunnin odottelun jälkeen pääsin sisälle. Verkkohousut jalkaan, istun tutkimuspöydälle ja lääkäri sanoo mitä tapahtuu.
Käyn kyljelleen lavitsalle, vaseliinia peppuun ja letkua sisään. Aluksi oli mielenkiintoista katsoa ruudulta miltä näyttää. Mutta kun letku meni pidemmäksi, iski aivan hirveä kipu vatsaan!
Lääkäri piti taukoa, ja koitti edetä, mutta siintä ei tullut mitään. Sattui niin hirveästi!! Hoitaja koitti painaa mahaani, jos olo helpottuisi, mutta ei. Sitten iski pahoinvointi! Tuntuu että oksennan saman tien.
Päähän ja kämmeniin ilmestyi tuskanhiki. Koitin hengitellä, etten oksenna. Hoitaja höpöttää että hengitä nenän kautta! Hengitä nyt, hyvä kun pystyi suun kautta hengittämään.
Lääkäri päätti että nyt laitetaan kipu- ja rauhoittavaa lääkettä, että tutkimus saadaan tehtyä. Sain hätäisestään käännettyä itseni selälleen. Hoitaja kiinnittää neulaa ranteeseen, ja laittaa tippaa menemään suoneen. Lääkäri sanoo, että lääkkeestä tulee "hihhuli" olo, autolla ei saa ajaa koko päivänä. Melkein välittömästi päässä humahtaa, ja lääkäri jatkaa tutkimusta. Ei se kipu mihinkään lähtenyt! Mutta sen se sai aikaan, että kiroa roitusin lääkärille, kun sattui;-) Totesi vaan että kyllä täällä saa kirota.
Tutkimus saatiin tehtyä, onneksi. Pöydältä en meinannut pystyä nousemaan pois, ja saada vaatteita päälle, kun mahaa koski niin hirveästi!
Lääkäri kysyi onko mitään kysyttävää häneltä. Sanoin että ei. Mutta olisihan sitä ollut, en vaan kyennyt ajattelemaan mitään. Hoitaja vei minut käytävälle sänkyyn makaamaan.
Minulla on leikattu vatsaa 5 x. Vanhoista leikkauksista on tullut vatsaan kiinnikkeitä. Nyt kun tutkimuksessa pumpataan ilmaa mahaan, maha turpoaa kivikovaksi, joka aiheuttaa valtavat kivut leikkaus kohtiin. Ilmaa olisi pitänyt päästellä tutkimuksessa pois mahasta. Mutta eihän sieltä mitään tule ulos.
Jonkin ajan päästä kun makasin sängyllä, ilma alkoi pörpötellä suolesta pois, ja mahan olo helpottaa. Makasin tunnin verran sängyllä, ja koitin saada kyytiä kotiin järjestettyä. Isäntä oli töissä, ja poika ei vastaa puhelimeen. Onneksi sain anopin hakemaan minut kotia. Auto piti jättää parkkipaikalle. Isäntä haki sen kun pääsi töistä.
Koko sen ajan mitä makasin käytävässä sängyllä, tutkimushuoneesta kuului hirveä huuto! Minun jälkeen mennyt ihminen huusi suoraa huutoa kivusta!
Tutkimus on tosi tärkeä, ja onneksi se saatiin tehtyä. Mutta pitää toivoa ettei sitä jouduta enää tekemään, tai jos tehdään, niin sitten vaikka nukutuksessa.
Tänään maha on todella hellä, mutta onneksi yön kipu on helpottunut. Mitä parasta, saan taas syödä!
Oletko käynyt tässä tutkimuksessa? Sattuiko?
