Aamu oli jälleen kylmä -6°C. Kävimme katsomassa kolmessa paikassa, näkyisikö vielä lintuja. Näyttää siltä, että muuttolinnut ovat jo muuttaneet.
Rannalla oli paljon, kovien tuulien jäljiltä, kuolleita pieniä kaloja. Aallot ovat ne huuhtoneet rantaan.
Muutamissa kohdissa rantavesi on pienessä jäässä!
Juttelin erään vanhemman miehen kanssa. Hän istui autossa oranssin värinen hattu päässä. Näin eilen saman auton hirviporukan tapaamispaikalla.
Kysyin onko jahti menossa? Metsästäjät olivat kuulemma jo metsässä. Olivat eilen saaneet kahdeksanpiikkisen hirven. Heillä on vielä yksi hirvi kaadettavana.
Hyvä että lopettavat, uskaltaa taas mennä metsään liikkumaan!
Tämä mies sanoi nähneensä lähellä, suden neljän poikasen kanssa!
Ilveksen oli myös päässyt kuvaamaan. Tällä alueella on paljon metsäkauriita. Ei mikään ihme, että pedot kulkee kylällä. Koiran ulkoiluttajat saa olla varovaisia.
Aamupalan jälkeen, lähdin joen rantaan kalalle.
Vesi oli Simojoessa tosi matalalla.
Miehet tulivat myös kalalle minun kanssa,-))
Kylmä ja sateinen keli. +12°C lämmintä.
Meidän ohitse lensi valtava parvi nuoria rantasipejä! Nuoret linnut tulivat edessä pitäen ääntä. Niiden perässä, lensi yksi täysikasvuinen rantasipi. Olipa kiva nähdä noin paljon nuoria lintuja;-)
Sain uuden lajin. Kala on mutu. Meillä on menossa perheen kesken lajikalatuskisa;-) Nuorella miehellä on 12 lajia, isännällä 9 ja minä pidän perää 5 lajilla. En ole käynyt kalalla niin usein, kun meidän miehet.
Kala pääsi kuvaamisen jälkeen vapauteen.
Olo helpottui sen verran, että päätimme lähteä kalastamaan. Sulaa kalapaikkaa oli hankala löytää. Järvet ovat vielä jäässä, ja monet kosket olivat kaukana. Ostimme luvat netin kautta Palsankoskelle, sinne ei ollut onneksi pitkä ajomatka.
Vau! Miten kaunis paikka! Koskessa oli tosi paljon vettä, ja se virtasi hurjaa vauhtia.
Vettä ja jäätä oli niin paljon, että kalalle piti mennä kosken toiselle puolelle. Kävelimme ensin vähän matkaa jäistä metsätietä pitkin. Sitten oikaisimme kapean metsäkaistaleen poikki rantaan.
Mies meni toista kautta, ja oli rannassa ennen kuin minä pääsin metsään. Metsässä oli paksulti lunta, ja paljon kaatuneita isoja kuusia. Olin ihan pulassa, mistä pääsen menemään.
Koitin väistellä kuusen runkoja, kun yhtäkkiä oikea jalka upposi reiteen asti piilossa olevaan kuoppaan!! Pahus kun sattui, ja pelästytti!!
Olin niin tiukassa jumissa montussa, että en meinannut millään päästä pois!! Kirosin suureen ääneen, kun koitin vääntää itseäni pois ansasta! Melusin ilmeisesti sen verran äänekkäästi, että isäntäkin tajusi tulla etsimään minua. Onneksi sain itse jotenkin väännettyä itseni lumimontusta pois.
Mies oli tullut lähemmäksi, ja teki minulle kauemmaksi jälkiä, johin voin astua. Ensin oli kumminkin päästävä ne muutamat metrit, monttujen ja puiden runkojen luota pois. Olipahan rämpimistä!!
Rannassa oli onneksi kovaa lunta, jota pitkin pääsi hyvin kulkemaan.
Koskessa vesi virtaa ja kuohuaa paljon. Rantaan oli kerääntynyt aikamoinen vaahtolautta. Näytti siltä, kuin siinä olisi iso kasa kermavaahtoa,-))
Isäntä heittelee perhovehkeillä. Minulla oli virveli jolla kalastin.
Emme menneet miehen kanssa, enää kauemmaksi kalalle.
Rannat ja polut olivat aivan umpi jäässä. Olit todella hankala kävellä, ja koittaa kalastaa.
Palasimme isännän kanssa, jonkin matkan päässä olevalle laavulle. Minä en enää jaksanut kalastaa. Jumissa ollutta jalkaa koski polven kohdalta.
Rantaan oli ilmestynyt frisbeegolfrata!
Tuulee, +0.8°C lämmintä. Säätiedotus lupaa tänne lumisadetta tänään.
Rannassa on kaadettu pusikkoa. Näyttäisi ihmisen tekemältä. Onko majava tehnyt osan kaadosta? Kaadetut rungot, on ilmeisesti majava kuljettanut veteen. Rinteeseen ja rantaan on syntynyt kunnon polku.
Nyt puunrungot ovat vedessä yhdessä kasassa. Tekeekö majava talveksi ruokavarastoa väylään! Ihmiset ovat nähneet 5 majavaa paikalla.
Ihmettelin rannassa, mikä haisee niin kuvottavalle! Seurasin hajua.
Luulin, että jokin eläin tai lintu on kuollut ja mätänee lähistöllä. Pahan hajun lähteeksi paljastui isokokoinen kuha.
Kalasta oli otettu fileet irti, ja loppu kala oli hylätty maastoon. Mitä tuhlausta! Kalan olisi voinut käyttää kokonaan. Sen jälkeen ruodon olisi voinut laittaa roskiin kotona.
Toivottavasti pikkupedot hävittivät kalan lopun.
Rannassa näkyi nämä tassun jäljet. Jäljet ovat pienemmät kuin saukolla, mutta isommat kuin kärpällä. Voisiko nämä olla näädän jäljet? Jälkien askelkuvio näyttäisi samanlaiselta. Jäljet johtivat tuon kuivan puun vieressä olevaan lumiseen koloon. Kolo oli hiukan pienempi kuin kairanterän 115 mm, tekemä reikä.
Kalalle menossa. Kuljen metsässä kohti rantaa.
Kävimme kalassa, uudessa paikassa. Tuuli navakasti, ja lämpöasteita ei ollut kovinkaan paljon.Meillä kaikilla oli toppapuvut päällä.
Autolta rantaan matkaa oli 200 metriä. Ranta on täynnä suopursua, ja risukkoa. Kävely on hankalaa. Jalkoihin on pakko katsoa tarkasti. Kaiken risukon ja suopursun seassa, on isoja ja syviä onkaloita.
Ensin ranta vaikutti siltä, että siellä ei pääse kalastamaan. Onneksi läheltä löytyi kohta, jossa voin onkia mato-ongen kanssa.
Ajattelin, että kalat eivät enää ota mato-onkeen. Mutta isoja särkiä nappasi jatkuvasti toukkaan kiinni.
Onkiminen alkoi tuntumaan käsissä ja niskassa. Laitoin ongen kasaan, ja meinasin lähteä valokuvaamaan kauemmaksi.
En päässyt kuin muutaman metrin eteenpäin, kun kuului kamala mulskahdus, ja perään kiroamista!
Pahus kun pelästytti, ja nauratti!! Isäntä putosi kainaloita myöten veteen. Hän ei meinannut päästä millään soista reunaa pitkin takaisin maalle.
Vaatteet olivat aivan märät, ja saappaat täynnä vettä ja mutaa. Hän olisi jäänyt vielä kalastamaan, mutta pakko oli laittaa vaihtamaan vaatteet kuiviin. Onneksi meillä on aina varalla vaatteet ja jalkineet mukana. Ei ole ensimmäinen kerta kun joku tippuu veteen.
Soitin nuorelle miehelle, että menemme autolle. Hän lupasi tulla myös pois kalastamasta.
Autolla isäntä vaihtoi vaatteet ja kengät. Keräsimme kanttarelleja lähistöltä, ennen kuin läksimme kotiin ja saunan lämmitykseen.
Ps. Täällä oli aamulla -3.4°C pakkasta.
Rannalla ei näkynyt lintuja, mutta ei se mitään. Kiva oli kävellä raikkassa ilmassa.
