JOHAN OLI REISSU! osa 7

                              Tämä on juttu meidän autohaku reissusta. Olemme jo tulleet kotia.

Huonosti nukutun yön jälkeen, olimme valmiita lähtemään kohti Haaparantaa.

 Tulimme Kolariin ja Sieppijärvelle. Ohitimme Kone ja autokorjaamo Uusimaan. Siellä auto oli yli kuukauden verran korjattavana. Kiitos auton korjaamisesta! 

Ohitimme paikan, johon auto hajosi elokuussa! Heippa! 

Hirveä pelko, miten auto toimii! Meillä menee aikaa, ennen kuin taas luotamme omaan autoon, vaikka ei ole mitään syytä miksi se ei toimisi!

                          Aamulla pakkasta oli -5°C, pakkanen jatkui aina Tornioon asti!!

                                                Onneksi tiet eivät olleet liukkaita.

Haaparannassa oli pakolliset käyntikohteet Candy World ja Ikea. Ikeasta emme löytäneet niitä tuotteita, joita olisi ollut tarve. Jotain ostettavaa kumminkin saimme mukaan.

                                                                     Upea taivas!

                                                                      Karkkeja!

                                                        Erilainen joulukalenteri.

                                                      Jättipussi poppareita miehille:-))

Torniosta Ouluun väli meni nopeasti, ja auto toimi hyvin. Oulusta käännyimme Kajaaniin menevälle tielle.

Oulun jälkeen on Oulun puukkopaja myymälä. Meidän miehet halusivat mennä sinne ostoksille.

Liike on matkan varrella.

                      Molemmat miehet ostivat leukumallisen puukon aihiot, ja niihin tarvikkeet.

                                                               Liikkeessä oli ruuhkaa!

Paltamossa oli pakollinen pysähdys. Käymme melkein aina tuossa paikassa syömässä. Siellä on mm. mahtavia pitsoja.

Usean tunnin ajon jälkeen, olimme vihdoinkin perillä Vuokatissa. Kävimme ilmoittautumassa, ja hakemassa avaimet. Veimme tavarat huoneeseen ja lähdimme samantien kylpylään.

 Illalla ei uni meinannut tulla millään! Minulla oli taas sänky vanhassa muhkuraisessa sohvassa! Pitäisi antaa palautetta, vuodesohvat voisi välillä vaihtaa. 

PUDASJÄRVI - HAAPARANTA - OULU

 

                                                 Kullero (Trollius europaeus) the globeflower

Ranualta Simoon ajettaessa, oli valtavat tietyöt! Oli yhtä tuskaa ajaa tiellä, ja varttua pitkiä aikoja, koska saa jatkaa matkaa!

                                                                  Saattoauton perässä. 

                                     Rannikolla ilmestyi useita tuulimyllyjä näkyviin.

Haaparannassa kävimme Ikeassa ostoksilla. Sen jälkeen oli pakollinen käynti Candy World karkkikaupassa.

Torniossa pysähdyimme ruokailemaan. Minun ja nuoren miehen, ruoka-annoksia jouduimme odottamaan tosi pitkään! Ei hyvä:-((

                           Oulussa Nalikarissa, meillä oli varattu huoneistohotellista huone.

Yö meni jotenkin nukkuessa. Pitkä autossa istuminen, ei ole koskaan hyväksi! Aamulla jatkoimme matkaa.

YLLÄS JA HAAPARANTA

 

Pysähdyimme Eelin kaupalle palauttamaan tyhjiä vesipulloja. Samalla piti kuvata järveä, jossa leijui mahtava sumu. Lämpöasteita oli vähän, tuntui että täällä alhaalla olisi ollut yöllä pakkasta.

Meillä oli seuraavaksi suunta kohti Haaparantaa. Pakolliset joka kesä käynnit Ikeassa ja Candy Worldissa.

 Oli tosi hidasta ajaa Kolari ja Haaparanta välillä. Porot eivät hidastaneet menoa, mutta kylläkin hitaasti ajavat kuskit. Auton puskurissa roikkuvat toiset autoilijat, vaaransivat myös menoa!!

Haaparannassa kävimme ensin Ikeassa, siellä sitä oli ihmisiä! Mielessä oli hankkia jotakin, mutta ihmisten seassa ei oikein tehnyt mieli katsella mitään. Jotakin pientä tarpeellista kumminkin tuli hankittua. 

Candy World oli myös täynnä ihmisiä. Nuori mies löysi mieleisiä irtokarkkeja pussillisen, ja limsaa laatikollsen. Isäntä osti hieman irtokarkkeja. Minä otin veljelle 3.5 kg irtokarkkeja tuliaiseksi, ja synttärilahjaksi:-)

 Itselle ostin kaksi pientä rasiaa kovia karkkeja. (Syön sitten joskus, kun tekee mieli) Oli ihan outoa, kun ajatus karkeista ei tunnu hyvältä. Hyvä niin, eipähän nouse sokeriarvot. 

Isännän kanssa ostimme kivennäisvettä laatikollisen mukaan.

Tornion puolella olemme tottuneet käymään syömässä, tien vieressä olevassa isossa kauppakeskuksessa. Nyt ruokailu ei ollut mahdollista. Ravintola oli sillä hetkellä remontissa. Ei auttanut muuta kuin jatkaa matkaa.

PEURAKOSKI JA HAAPARANTA osa 1

 

Aamulla heräsimme, muutaman tunnin unien jälkeen, vesisateeseen. Minun rytmihäiriöt oli onneksi helpottaneet, melkein kaikki.

                                                          Lämmintä +12°C. Simojoki virtaa.

  Isäntä puhui jossakin vaiheessa, että hänestä tuntuu, kuin joku katselisi meitä. Metsiköstä kuului oksien katkeamisen ääniä, ja pienen kuusen oksan takaa lähti jokin liikkeelle! Minähän en uskaltanut enää liikua ulkona. Ulkovessaan piti saada saattaja. Toivottavasti siellä ei ollut mikään peto, kun olimme keskellä metsää.                                   

Vesi tulee kesällä letkua pitkin saunarakennuksen eteen. Talvella, on haettava vesi ämpäreiden kanssa joesta. Vesi on aika ruskeaa, sitä ei tee mieli käyttää mihinkään.

Makkaranpaistopaikka. Sille ei ollut käyttöä. Sateessa ei oikein huvittanut paistaa makkaraa. Olisihan nuotiosta tullut savu, karkoittanut hyttyset kimpusta pois. Hyttysiä oli ihan hirveästi! Kutisevia paukamia on useita, meillä kaikilla.

Vuokrasimme muutamaksi päiväksi mökin, jossa ei ollut mitään mukavuuksia. Tämä mökki valikoitui ihan kalapaikkojen, ja marjastuksen takia. Kaikki tekeminen oli lähialueella.

Ajattelimme, että muutama päivä ilman sisävessaa, suihkua ja vesiä ei haittaa. On sitä nykyään niin mukavuuden haluinen, että seuraavassa mökissä löytyy kaikki tarvittava. Sijainti on aivan huippu hyvä.

Aamupalan jälkeen lähdimme ajamaan Tornioon ja Haaparantaan. Mielenkiintoinen ajomatka! Autoja oli paljon liikkeellä, vettä satoi, ja näkyvyys oli huono. 

Kävimme ensin isossa kaupassa Torniossa ostoksilla. Ostoksien jälkeen ajoimme Haaparantaan Candy World karkkikauppaan;-)) Ihmisiä oli kaupassa paljon. Karkkeja ja limsaa on valtavasti! Onneksi siellä ei oikein ollut minulle mitään ostettavaa. Löysin sentään vähän karkkeja joita uskaltaa syödä. Limsaa siellä ei ollut minulla, onneksi. Ostin kivennäisvettä.

Karkkiostoksien jälkeen, vuorossa oli Ikeassa käynti. Siellä oli hirveästi ihmisiä! Parkkipaikat oli myös ihan täynnä! 

Ikeasta on tosi vaikea löytää mitä tarvitsee! Ihmispaljoudessa on hankala etsiä mitään. Saimme onneksi osan ostoslistassa olleista tavaroista. 

Kassat on tosi mielenkiintoisia. Siellä ei ole enää kassoilla ketään. Itse pitää osata käyttää viivakoodilukijaa ja maksaa kortilla. Onneksi selvisimme siintä. 

Ruotsin valuutta on nyt meille edullista.

Ostoksien jälkeen, menimme takaisin Suomen puolelle, isoon kauppaan ruokailemaan.

Ruokatauon jälkeen kohti Ranuaa. Matkalla tullin auto ohitti meidät valot välkkyen! Vauhti oli autolla kova. Olisiko joku jättänyt tavarat tullaamatta Haaparannassa. 

Ranualle menevän tien kohdalla, on aikamoiset tietyöt! Siellä ei oikein tiedä mistä pitää mennä, ja minne mennä!! Onneksi pääsimme pienemmälle tielle, ja ruuhkasta pois.

Vesisade oli loppunut, aurinko alkoi melkein paistamaan;-)

REISSUSSA 15 on the road

                                                           Terveiset tuulisesta Oulusta;-)

Aamulla Äkäslompolosta lähdettäessä lämpöasteita oli +10°C . Tuuli kovasti.

Tietyö oli muutamassa viikossa edennyt Kolarin keskustasta, Äkäslompoloon menevälle tielle asti.

Ajomatka meni joutuisasti Haaparantaan asti. Haaparannassa oli käytävä taas candy worldissa, hakemassa isoja pusseja popgorneja meidän miehille;-)

Huominen ajomatka Äänekosken lävitse hermostuttaa! Siellä on nyt viikonloppuna suviseurat. Mennessä kaksiviikkoa sitten paikan ohitse, ihmettelimme valtavia parkkipaikkoja ja isoja telttoja tien vieressä.

MATKAPÄIVÄKIRJA osa 2 travel diary part 2

 

Autossa isäntä laittoi navigaattoriin osoitteeksi Haaparanta. Laitteen avulla pääsimme helposti E8 tielle.
 Olimme tulleet muutaman kilometrin eteenpäin, kun silmiini osui Pateniemen kyltti. Meidän oli tarkoitus käydä siellä, mutta kun mistään ei löytynyt tietoa missä se on.
 Isäntä käänsi auton vauhdista kyltin osoittamaan suuntaan. Mitään ei ollut käsitystä, mihinkä menään.
Aikamme ajettuamme vastaan tuli koulu, urheilukenttä ja tiekyltti uimaranta. Siispä sinne! Uimaranta ja parkkialue löytyi helposti.

Vau! Miten kaunis paikka! Sileää hiekkaa ja meri vieressä. Kävelimme rantaan, ja huomasimme että, kaksi ihmistä kiikaroi vedessä olevaa isohkoa lintua. Valkoviklo se siellä seisoi.

Isäntä vaihtoi muutaman sanan paikalla olevien ihmisten kanssa. Me jäimme paikallemme, ja he siirtyivät vastakkaiseen suuntaan.

Rannalla tuuli ihan mielettömästi! Onneksi meillä oli tupla vaatetus päällä. Auton ilmalämpömittari näytti + 6°C.
Me lähdimme kävelemään samaan suuntaan, kuin edelliset paikalliset ihmiset. Heiltä isäntä sai tietoa alueesta.
Tässä paikassa on ollut joskus saha. Maa oli saastunut, ja sieltä on vaihdettu maaperää. Paikalle pitäisi tulla omakotitaloja. He sanoivat, että paikka on kovasti lintujen mieleen.

Voi että! Kyllä siellä lintuja olikin. Ei aina tiennyt mihinkä sitä pitäisi katsoa. Viuh! Kun linnut lensivät vauhdilla vierestä ohitse. Kaksi tuntia meni tuulessa nopeasti, lintuja seuraillessa.

Pateniemessä nähdyt kiinnostavat linnut: Valkoviklo, törmäpääsky, vesipääsky, lapinsirrejä, pikkusirrejä, lapintiiroja.

Lähdettiin ajamaan Haaparantaan. Matka tuntui kestävän todella kauan. Kaahareita ja armeijan paseja tien täydeltä.
Nuori mies nukahti takapenkille. Vähän harmitti kun hän ei nähnyt poroa, joka seisoi pienellä pellolla ennen Simon siltaa!!! Ikinä ei olla nähty poroa näin alhaalla Suomea.

Tornion abc:llä käytiin syömässä, ja sen jälkeen kohti Ikeaa ja Candy Worldia. Ikeasta löytyi pientä tarpeellista, karkkikaupasta limskatölkkejä ja paljon karkkeja;-))) Viereisestä urheilukaupasta miehet tekivät vaate- ja kenkälöytöjä. Kaikille ostettiin myös kumisaappaat.

Pois lähdettäessä ajettiin isoon liikenneympyrään, kun nähtiin erikoisia lintuja erkanevan tien laidassa.
 Pakkohan niitä oli mennä katsomaan. Isäntä pyöri autolla liikenneympyrää täyden kierroksen, ja pysähtyi todella pahaan paikkaan. Onneksi takaa ei tullut ketään. Sain napattua kuvat suokukoista.

Taakse oli myös tullut jokin valkoinen auto, siellä varmaan kuski ajatteli, että suomalaiset ei tiedä mihinkä pysäyttää autonsa.
Paluumatka hotellille sujui hieman nopeammin kuin tulomatka. Perillä oltiin ilta 19.00 aikoihin.