ILTARASTIT KAUDEN ALOITUS from the controls at the start

                                         Tiistai iltana oli meidän iltarastikauden aloitus.

                           Matkan valinta, ja kartan osto. Täällä karttamaksu on aikuisilta 5€.

Lähtö oli parakki rakennuksen kulmalta. Päätettiin mennä ilman aikaa. Omat kellot laitettiin päälle. Meillä on taas pojan kanssa joka kesäinen veto. Hävinnyt kustantaa voittajalle, pizzan tai ison jäätelöannoksen. Tähän mennessä, olen hävinnyt joka ikisen iltarastin, kun en pysty juoksemaan.

Ensinmäinen rastiväli. Menin suoraan rakennuksien välistä rastille, helppo väli.

                                                              Tässä ekarasti.

Ykköseltä kakkoselle. Menin suoraan hiekkatielle, siintä altaiden lähelle ja suoraan rastille. Ei etsimistä. Edellä mennyt isäntä näkyi! Oli pummannut kunnolla.

                                                          Kakkosrasti näytti tältä.

Kolmoselle kuljin, linjaa pitkin hiekkatielle, mutkaan asti. Jäisen ojan ylitse, suoraan rastille. Ei etsimistä.

                                                                        Kolmosrasti

Mietin mitenkä menen, kolmoselta neloselle. Läksin maastoon muutaman askeleen verran, ja huomasin, ettei nilkka ja varpaat kestä maastossa menoa. Joten päätin kiertää ja mennä takaisin hiekkatielle, ja siintä linjaa pitkin eteenpäin. Onpahan helpompi alusta kävellä. Matkaa tuli vähän enempi, mutta ei voi mitään.

Nelosrasti löytyi helposti. Minun puhelin soi, ja poika kysyi missä menen. Sanoin että olen nelosella. Heppu kuulosti tyytyväiseltä, ja kehui olevansa maalissa! Nyt tuli oikein rökäletappio! Kysyin tuleeko vastaan minua? Sanoi tulevansa kutosrastille vastaan.

Neloselta vitoselle tietä, ja polkuja pitkin suoraan. Ei etsimistä. Keuhkot pihisivät ylämäessä, ja tarvi huilata vähän aikaa. Otin kyllä Ventolinea, ennen kuin lähdettiin kotoa suunnistamaan. Hirveä määrä koivun siitepölyä, ei tee hengitykselle myöskään hyvää.

Vitoselta kutoselle, suoraan polkuja pitkin. Kutosella odottelin jonkin aikaa poikaa. Tuli juosten hirveää vauhtia. Kuntoa hänellä pisaa näköjään.

vitosrasti

Kutoselta seiskalle, hirveän pitkä väli. Jalat alkoivat jo vapista, eikä olisi enää jaksanut kävellä. En muistanut syödä enää uudestaan päivällä. Nyt kostautui energian loppumisena.

                                            Seiskalta kasille suoraan, rakennus näkyi.

Seiskarasti, isäntä odotteli meitä.

Kasirasti

                                              Kasirastilta suoraan ysille polkua pitkin.

Viimeinen ysirasti.

                                                                      Kohti maalia.

Poika meni radan 38 min, isäntä 55min, ja minä täysin kävellen, ja polkuja kierrellen 1h20min.

Tämä paikka on toisaalta helppo, mutta toisaalta vaikea. Jos unohtaa monennenko tien tai polun kohdalta menit, olet pihalla kuin lumiukko.

Hyvä kun autolle pääsi. Polvia, lonkkia, varpaita, nilkkaa ja selkää koski niin vietävästi. Kotona särkylääkettä ja saunaan, kipuja hoitamaan.

minamatti.blogspot.fi
saminluontokuvia.blogspot.fi
annenluontopaivakirja.blogspot.fi