LAPPALA SYKSYLLÄ 2

Lappalalla on kiva käydä.

Parkki paikalta kävellessä rantaan päin, on metsää. Metsässä on aina jotakin nähtävää. Lintuja, hyönteisiä ja kasveja.
Lintujen ääniä kuulee melkein aina. Rannalla näkee joka kera jotakin, jos ei muuta niin lintujen sulkia löytyy.

Kesällä uidessa, kalat pyörivät jaloissa, ja simpukoita näkee pohjalla paljon.
Toivottavasti rannoista pidetään huolta. Lisääntyneen kävijä määrän huomaa, ikävistä roskista ja rikotuista pulloista ranta hiekassa. Jokaisella rannan käyttäjällä, pitää olla älyä tuoda roskansa pois roska-astioihin.

Lappalan rannat, ja veden pohja, on uimarantojen kohdalla hienoa hiekkaa.

Tämäkin kohta, on normaalin veden aikana, melkein kokonaan veden peitossa.

Olisipa kivä tietää, miten tämä alue on muotounut.

Kalliot ovat erikoisen näköistä kiveä.

Erittäin liukas kallio.

Vesi pyörteilee, vedenalaisten kivien ympärillä.

Kallioiden koloissa kasvaa kaikenlaisia kasveja.

Tehtaan savuista voi päätellä, mistä suunnasta tuulee.

Räntä sade yllätti.

Paikoitellen rannoilla, on isoja kivenlohkareita, jotka ovat pyöristyneet, veden ja jään vaikutuksesta.

Lappalan rantakalliot, ovat kesäisin kovassa käytössä.

Puun juuri näyttää ihan käärmeelle, kun äkkiä katsoo kauempaa.

Poluta, kun poikkeaa sivuun, ja menee metsän puolelle, näkee hienoja jäkäliä.

Poron pallerojäkälä on kivan näköistä.

Kaatuneen puun juurakko, on peittynyt jäkälään.

Kallio oli tosi liukas, sateen jäljiltä. 

Tässä kohtaa, kallio on ihan täynnä pallerojäkälää.

Jos täällä olisi poroja, tämä alue olisi aika äkkiä syöty tyhjäksi. Meidän metsässä kulkiessa, ei kovinkaan monessa paikassa, ole näkynyt samalla tavalla jäkälää, kuin tässä paikassa.

Näkökenttään sattui katkennut, ja lahonnut koivunrunko. Lähempänä katsoessa huomaa, kirjanpainajatoukan tekemät hienot jäljet rungossa.

Autolle päin mennessä, erkanin muista. Talssin väsyksissä, puiden runkoja ja varpuja väistellen, kun silmäkulmassa valähti.
Mitä? Näkyikö jotakin? Teroitin silmälasien takana, olevia likinäköisiä silmiäni. Ei ole totta!
Näki minun silmät oikein.

Iso ukko metso, lensi maahan, muutamien metrien päähän minusta.
Läksin hiippailemaan lähemmäksi, samalla vilkuillen taakse päin, näkyikö toisia, että näkisivät linnun. Pääsin vähän lähemmäksi, ja otin kameran valmius asentoon.
Samassa metso otti siivet alleen, ja lensi eteen päin. Kuva jäi saamatta. Mutta onneksi sentään näin linnun.

Toiset eivät nähneet lintua, kuin kaukaa, jonkin ison linnun lentävän pois päin.

Kannatti taas käydä Lappalalla.