PIILOMUREKE

                                                 Lindströmin pihvitaikina tehty, omista aineksista.

                                                 Sunnuntai lehtitaikina (on maidoton).

                                                 Pekonipaketti

Yhdistin lehtitaikina levyt yhteen, kahdeksi isoksi levyksi. Toisen levyn päälle on levitetty jauhelihataikina. Jauhelihataikinan päälle laitoin limittäin paketillisen pekonia. Näiden päälle toinen puolikas lehtitaikinaa tiiviisti. Voitelin kananmunalla pinnan, ja pistelin muutamia reikiä. Uunissa n. 50min 200C asteessa.

PEKONIPIIRAKKA

                                                         Pohja: 200g vehnäjauhoja
                                                                    vähän suolaa
                                                                   100 g juoksevaa maidotonta margariinia
                                                                   2 - 3 rkl kylmää vettä

Siivilöi jauhot ja suola kulhoon. Lisää margariini.

Sekoita rasva tasaisesti jauhoihin, kunnes seos on murumaista. ( olen tehnyt vatkaimella)

Lisää vettä, kunnes seos on taikinamaista.

Painele taikina kevyesti kasaan, ja laita vähäksi aikaa kylmään.

                                                        Täyte: 175g pekonia
                                                                  2.5dl kauramaitoa
                                                                  2 munaa vatkattuna
                                                                  suolaa ja pippuria, jos pystyy käyttämään

Kauli taikina, ja painele se piirasvuokaan. Esipaista vähän aikaa. ( kannattaa laittaa painoksi päälle jotakin)

Valmista täyte, Paista pekoni rapeaksi. Murenna tai leikkaa pekoni palasiksi.

Vatkaa munat ja kauramaito kulhossa. Lisää suola (ja pippuri) maun mukaan.

Levitä pekoninpalat piirakan päälle, ja kaada munakauramaito niiden päälle.

Paista 180 C asteessa n. 30 - 35 min, kunnes täyte on kiinteää ja kullanruskeaa.

MAIDOTON SUKLAAKAKKU

 Teki mieli jotain makeaa. Kun en saa kaupasta valmista herkkua, joudun itse tekemään kaikki makeat kakut.

Ensin tein Briittakakun, omista aineksista. Jaoin kakun kahteen osaan.

Pohjalla päällä marenki osa. Väliin laitoin aprikoosi marmeladia.

Tummasta maidottomasta sulatetusta suklaatista, maidottomasta margariinista ja tomusokerista tehty margariini kreemi, on laitettu marmeladin päälle.

Seuraavaksi laitoin toisen kakkupuolikkaan, marenkipuoli margariini kreemiä vasten. Päällä suklaa - margariini - kreemeä. Hyvää oli.

HAUDUTETTU NIERIÄ JA MUNAKASTIKE

Perkkaa, huuhtele ja suolaa nieriä. Laita kalapaistopussiin, ja uuniin kypsymään. (Katso paistopussista aika)

Keitä kananmunat kypsiksi, jäähdytä ja pilko haarukalla sopivaksi palasiksi.

Tee valkoinen kastike kauramaidosta. Yhdistä murskatut kananmunat kastikkeeseen. Maista ja mausta.

Tarjoile kala ja kastike, keitettyjen perunoiden kanssa.

KOKONAISENA KEITETTY BROILERI

Meidän perheen yksi herkku ruoka, on kokonaisena keitetty broileri.

Pakastettu kokonainen broileri, sulatetaan ohjeen mukaan.

Sulanut broileri huuhdellaan, ja laitetaan tarpeeksi isoon kattilaan, että mahtuu.

Vettä niin paljon, että broileri peittyy. Lisää suolaa vähäsen.

Haudutan kannen alla, hiljaisella lämmöllä, n. 2h

Kun liha irtoaa luista, nosta broileri lautaselle jäähtymään.

Irrota lihat luista, jäähtyneestä broilerista.
Siivilöi keitin neste, ja laita takaisin kattilaan lämpenemään. Lisää myös broilerin lihat.

Suurusta tarpeellisella määrällä vehnäjauhoja, jotka on sekoitettu veteen. Keitä hämmentäen niin kauan, kun kastike on tarpeeksi sakeaa. Maista, ja mausta mielen mukaan.

Kokonaisesta broilerista tulee useamman päivän annos. Meillä syödään toisena päivänä riisin kanssa, ja toisena perunoiden kera.

www.saminluontokuvia.blogspot.fi
www.minamatti.blogspot.fi

VOILEIPÄKAKKU

Mieli on tehnyt voileipä kakkua, monta vuotta. Oma äiti tekee, hirveän hyvää voileipäkakkua. Käytetyt aineet tekevät minut sairaaksi, joten olen jäänyt ilman herkkua. Yleensä, jos on jossakin jotain tarjottavaa, katselen sivusta, kun toiset syövät ja juovat.

Nyt oli äidin päivät, ja hän meinasi tehdä voileipäkakun ja kakun aineista, jotta minäkin saan jotakin suuhun pantavaa.
Oli ostettu minun käyttämää margariinia, mutta siihen se sitten jäi. Meinasi äiti hermostua, kun sanoin että en voi pistää suuhun noita aineita.

Leipä, anjovis ja majoneesi sisälsi aineita joista tulee kipeäksi. Kakun päällä oli viinirypäleitä, persiljiaa ja raakoja tomaatteja. Ei se ole niin helppoa, että vaan laitetaan jotain ja tarjoillaan allergiselle. On tiedettävä mitä suuhunsa pistää.

Keksin, että minähän voin itse kokeilla, tehdä voileipäkakun keitettyyn majoneesiin.

                                                     KEITETTY MAJONEESIKASTIKE

                                          2 rkl rasvaa                                     1 rkl viinietikkaa  
                                          2½ rkl vehnäjauhoja                        ½ tl sinappia
                                          2 dl vettä                                         ½ tl suolaa
                                          1 keltuainen
                                          3rkl sulatettua rasvaa tai öljyä

                 ( tein kaksinkertaisen annoksen, ja lisäsin sinappia ja etikkaa enemmän)

Kuumenna rasva kattilassa. Lisää jauhot hyvin sekoittaen ja anna seoksen kiehahtaa. Lisää neste. Kuumenna koko ajan sekoittaen, kunnes kastike sakenee. Hauduta 5-10 min.

Sekoita keltuainen, rasva ja mausteet vähän jäähtyneeseen kastikkeeseen. Tarkista maku.
Olen laittanut 2dl kaurakermaa sekaan.

Kakku on tehty kaura vuokaleipään. Alakerroksessa: Kostutettu lihaliemellä, vähän pohjalla keitettyä majoneesia, päällä kylmäsavukirjolohta ja kananmunan viipaleita.

Toinen kerros: Kostutettu lihaliemellä. Vähän keitettyä majoneesia pohjalla, päällä lämminsavu kirjolohta.

Kolmas kerros: Kostutettu lihaliemellä. Keitetty majoneesi, johon oli sekoitettu suolakurkku silppua, ja pakastettua sipuli kuutiota. ( kuukausi sitten pystyin syömään sipulia)

Päällinen: Kostutettu lihaliemellä. Pinta sivelty päältä keitetyllä majoneesilla. Pohjalla graavi kirjolohta siivuina. Kananmunan viipaleita, suolakurkku viipaleita, ja kirjolohen mätiä.

Syötävää tuli, voin tehdä uudestaankin.

KEITETYT LIHAPULLAT

Ruoka-aine allergian kanssa, on taas hyvin vaikeaa. Joka syksy on sama juttu, tulee kipeäksi ruoka-aineesta, jota on voinut talvella ja kesällä syödä. 

Nyt saa olla tosi tarkkana, mitä pistää suuhunsa. Sipuli kypsennettynäkin tekee tosi sairaan olon. Annas olla, jos isäntä kuorii raakaa sipulia vähän kauempanakin. Sipulin haju menee minulla samantien suuhun. Suu maistuu pitkään ra´alta sipulilta.

 Perjantaina, tein possun ohutleikkeistä kastiketta. Tuli hirveän huono olo lihan hajusta, ja piti päästä raittiiseen ilmaan. Isännän piti laittaa ruoka pois, ja tuulettaa että voin tulla sisälle.

 Tunnin päästä läksimme Kausalaan maatilatorille ostoksille. Sieltä piti rynnätä oksennus kurkussa ulos, kun oma äiti koemaistoi valkosipuli makkaraa. 

Kokeilin ensimmäisen kerran, bataatista isännän tekemää muussia, ja olin hirveän kipeä kaksi päivää.

Allergialääke määrää ei voi vielä yhtään pudottaa. Voi kun tulisi lumet ja pakkaset. Olo helpottaisi kummasti.

Tässä lihapulla ohje:

KEITETYT LIHAPULLAT

Lihapullataikina on tehty kauramaitoon.

Lihapullat muotoillaan valmiiksi lautaselle.

Lämmitä vesi kuumaksi kattilassa, ja lisää lihaliemikuutio tai kaksi veteen.

 Kun liemikuutio on liuennut veteen, lisää varovasti muotoillut lihapullat nesteeseen.

 Vettä on kattilassa sen verran, että lihapullat mahtuvat hyvin olemaan kattilassa.

 Kun lihapullat on kypsiä, ne nouseevat pohjasta pinnalle.

Suurusta kattilassa oleva neste vehnäjauholla, joka on sekoitettu vesitilkkaan toisessa astiassa.

Keitä kastike kypsäksi ja mausta, jos tarvii.

Tarjoile perunoiden tai makaroonin kanssa.

Maku on ihanan pehmeä, eikä närästä, niin kuin paistetut lihapullat.

LAPPALA SYKSYLLÄ 2

Lappalalla on kiva käydä.

Parkki paikalta kävellessä rantaan päin, on metsää. Metsässä on aina jotakin nähtävää. Lintuja, hyönteisiä ja kasveja.
Lintujen ääniä kuulee melkein aina. Rannalla näkee joka kera jotakin, jos ei muuta niin lintujen sulkia löytyy.

Kesällä uidessa, kalat pyörivät jaloissa, ja simpukoita näkee pohjalla paljon.
Toivottavasti rannoista pidetään huolta. Lisääntyneen kävijä määrän huomaa, ikävistä roskista ja rikotuista pulloista ranta hiekassa. Jokaisella rannan käyttäjällä, pitää olla älyä tuoda roskansa pois roska-astioihin.

Lappalan rannat, ja veden pohja, on uimarantojen kohdalla hienoa hiekkaa.

Tämäkin kohta, on normaalin veden aikana, melkein kokonaan veden peitossa.

Olisipa kivä tietää, miten tämä alue on muotounut.

Kalliot ovat erikoisen näköistä kiveä.

Erittäin liukas kallio.

Vesi pyörteilee, vedenalaisten kivien ympärillä.

Kallioiden koloissa kasvaa kaikenlaisia kasveja.

Tehtaan savuista voi päätellä, mistä suunnasta tuulee.

Räntä sade yllätti.

Paikoitellen rannoilla, on isoja kivenlohkareita, jotka ovat pyöristyneet, veden ja jään vaikutuksesta.

Lappalan rantakalliot, ovat kesäisin kovassa käytössä.

Puun juuri näyttää ihan käärmeelle, kun äkkiä katsoo kauempaa.

Poluta, kun poikkeaa sivuun, ja menee metsän puolelle, näkee hienoja jäkäliä.

Poron pallerojäkälä on kivan näköistä.

Kaatuneen puun juurakko, on peittynyt jäkälään.

Kallio oli tosi liukas, sateen jäljiltä. 

Tässä kohtaa, kallio on ihan täynnä pallerojäkälää.

Jos täällä olisi poroja, tämä alue olisi aika äkkiä syöty tyhjäksi. Meidän metsässä kulkiessa, ei kovinkaan monessa paikassa, ole näkynyt samalla tavalla jäkälää, kuin tässä paikassa.

Näkökenttään sattui katkennut, ja lahonnut koivunrunko. Lähempänä katsoessa huomaa, kirjanpainajatoukan tekemät hienot jäljet rungossa.

Autolle päin mennessä, erkanin muista. Talssin väsyksissä, puiden runkoja ja varpuja väistellen, kun silmäkulmassa valähti.
Mitä? Näkyikö jotakin? Teroitin silmälasien takana, olevia likinäköisiä silmiäni. Ei ole totta!
Näki minun silmät oikein.

Iso ukko metso, lensi maahan, muutamien metrien päähän minusta.
Läksin hiippailemaan lähemmäksi, samalla vilkuillen taakse päin, näkyikö toisia, että näkisivät linnun. Pääsin vähän lähemmäksi, ja otin kameran valmius asentoon.
Samassa metso otti siivet alleen, ja lensi eteen päin. Kuva jäi saamatta. Mutta onneksi sentään näin linnun.

Toiset eivät nähneet lintua, kuin kaukaa, jonkin ison linnun lentävän pois päin.

Kannatti taas käydä Lappalalla.

LAPPALA SYKSYLLÄ

Retki Lappalan rantaan, sattui sään suhteen hyvään saumaan. Oli pilvistä, satoi räntää ja aurinkokin suostui paistamaan silloin tällöin. Autoja oli parkkipaikalla onkun verran. Muutkin olivat saaneet saman idean, lähteä Lappalalle kävelemään.

Ensin piti tietysti mennä kallioiden päälle, tähyilemään näkyikö vesillä mitään. Samalla tuli tarkastettua, miten kova myrsky vesillä on.

                                     Tämän kallion päältä, on hyvät näkymät, tosi pitkälle vesistöön.

                                       Tässä, vähän alempana, on hyvä retkeily- ja kalapaikka.
                                       Vesi on tarpeeksi syvää, että pääsee onkimaan.

                                                           Veden pinta oli aivan tyyni.

Yksinäinen kalavene, oli vesillä. Taustalla UPM tehdas. Iso savupiippu näkyy todella kauas.

                        Järven vesi oli laskenut monta metriä. Tästä alkaa pitkät hiekkarannat.

                                                       Näkymä valkealan kirkolle päin.
                                      Vasemmassa kulmassa, pienenä, näkyy Valkealan vesitorni.

Tällä alueella, on toistaiseksi vielä vanhoja puita pystyssä. Vähän ennen tätä rantaa, on kaadettu vanhoja puita.

 Tästä suoraan vastapäätä, on Jokelan särkät, missä käydään paljon. Uimaranta on täynnä kesäisin uimareita. Ei ihmekkään, kun parkkipaikat ovat hyvät, ja ranta on ihan sileää hiekkaa.

                                          Sää alkoi muuttumaan, ja taivaalle kertyi, mustia pilviä.

                                                      Mustat pilvet roikkuivat, melkein maassa.

Epätodellinen tunne tuli, kun oli aivan musta pilvi, jonka välistä levisi kirkkaita säteitä.

                           Meidän kohdalla, alkoi satamaan räntää. Takempana paistoi aurinko.

Lappalan alueen kalliot ovat jotain ihme kiveä. Ovat niin huokoisen näköisiä. Liekkö joskus ollut tulivuori, joka on muotoillut kalliot.

Tästä kallion kulmasta, on vedetty hyvän kokoisia kaloja kesällä.

                   Veden raja näkyy selvästi. Vesi liplatteli, huomattavasti korkeamalla, kuin nyt.

                                             Tältäkin rannalta, löytyi tyhjiä simpukan kuoria.

Hiekka ranta jatkuu pitkälle, mitä nyt muutamassa kohdassa, tulee kallio vastaan.

                         Tämä ranta on täynnä, veden liikkeen pyöristämiä, hienoja kiviä.

                                                           Näkymä tehtaille päin.

                                                          Ja taas aurinko paistaa.

Tuuhea mänty, ihan rannassa.

Tästä kohtaa, tulee talvella isoja kaloja. Tarvii vain mennä vähän syvemmälle päin.

                                                       Isot kivet on täynnä reikiä.

                                                          Pyöreää ranta kiveä.