Olemme kulkeneet metsässä etsimässä metsäkanalintuja. Ensimmäinen metsäkanalintu lähti puusta karkuun, kun saavuimme autolla paikalle. Harmittaa, kun emme ennättäneet näkemään mikä se oli. Ei muuta kuin linnun perään!
Lunta on nyt niin paljon metsässä, että kulkeminen on tosi rankkaa. Laitoin isännän menemään minun edellä, ja tekemään polkua,-)) Nuorimies kulki omia reittejä;-)
Lumisessa metsässä seikkailu on mahtavaa;-))
Iso lintu näkyi puiden suojassa aina välillä, mutta lähelle se ei päästänyt. Lopulta lintu katosi syvemmälle metsään.
Jatkoimme kävelyä umpihangessa, toisin sanoen isäntä rämpi lumessa, ja minä kuljin polulla;-))
Tulimme hakkuuaukiolle. Edellä menevä nuorimies, kuvasi jotakin taivaalla. Samalla minäkin näin aukiolla lentävän ison ukkometson! Komea lintu!! Kuvaa en linnusta saanut.
Kävelimme aukion toiseen päähän, ja tulimme tiheään metsikköön. Yhdestä kuusesta tippui maahan lunta. Puusta lähti toinen metso karkuun! Jopa on lintuja liikkeellä,-))
Metsikössä tuli syvä oja vastaan. Miehet harppoivat kevyesti ojan ylitse. Minulta tuo ojan ylitys, ei ole oikein sujunut muutamaan vuoteen. Isäntä tuli kiskomaan, minua kädestä ojan toiselta puolelta.
Kädestä kiinni, ja vetäisy! Minä tulin mukana, toinen jalka melkein upposi märkään ojanpohjaan, ja jalka antoi periksi. Olin polvillani lumihangessa, ja käsi jossa pidän kameraa oli syvällä lumessa!
En meinannut päästä millään ylös, vaikka mies nyki minua pystyyn. Kamera oli aivan luminen, ja niskassa tuntui nykäisy. Onneksi ei käynyt muuta.
Jatkoimme puiden välissä kävelyä, isoja lintuja ei enää näkynyt. Aikamme kuljettuamme tulimme metsäautotielle, lähelle meidän autoa. Yhdessä männyssä kiipesi puukiipijä.
Autolle päästyämme taivas oli muuttunut jännän punertavaksi. Ilma pakastui.
Oli tosi kiva seikkailla metsässä.
