Rytmihäiriöt jatkuivat ihan koko yön. Vasemmalle kyljelle kääntyessäni, sydän riemastui oikein kunnolla. Oli tosi kelju yö.
Aamulla soitin heti päivystysapuun. Henkilö kyseli kaikenlaista, ja laittoi minut mittaamaan verenpaineen pariin kertaan. Verenpaineet oli hirveän korkealla. Hengästytti ja oli nihkeä olo.
Minun piti lähteä samantien päivystykseen. Ambulanssia en halunnut tilata. Herätin miehen syvästä unesta. Hän ehti nukkumaan 2 tuntia yötöiden jälkeen.
Jäin päivystykseen, ja mies lähti kotiin nukkumaan, ainakin luulin niin.
Istuin aikani odotuhuoneessa, kun pääsin hoitajan luokse. Hoitaja kyseli kaikenlaista, mittasi minulta verenpaineen, ja otti sydänfilmin. Sydän ei hyppinyt kertaakaan, kun olin sydänfilmissä!
Lääkäri tuli paikalle. Hän kokeili ensin minun niskoja. Hän sanoi heti, että minun rytmihäiriöt johtuivat jumissa olevista niskoista;-))) En ole ikinä kuullutkaan! Miten kireät niskalihakset tekee rytmihäiriöitä!!
Kiireinen mies, joka määräsi joitakin verikokeita, ja lähti pois. Paikalla oli vain muutaman minuutin.
Kyselin kuinka kauan kokeissa ja tuloksissa menee. Pitäisi kello 13 päästä lähtemään.
Menin odotusaulaan odottamaan. Katselin kännykkään tulleita viestejä. Isäntä laitteli, että nukkumisesta ei tule mitään. Pakoputkenpää oli jossakin montussa tippunut tielle!!
Meidän piti muutaman tunnin sisällä lähteä reissuun! Kirjoitin että tee jotakin, korjaa tai hae uusi jostakin. Risalla ei voi lähteä mihinkään.
Rytmihäiriöt olivat valtavat, koko sen ajan kun odotin tuloksia.
Isäntä soitteli autovaraosa liikeisiin. Uusi pakoputki löytyisi 60 km päästä. Hän otti meidän toisen auton, ja lähti hakemaan auton osaa.
Verikokeiden tulokset tulivat. Sain myös epämääräisen ohjeen, olla yhteydessä terveyskeskukseen kilpirauhaseesta.
Soittelin anopille, tulisiko hän hakemaan minut pois. Haimme samalla nuoren miehen pois töistä. Isäntä oli onneksi jo naapurissa laittamassa pakoputkea kuntoon.
Auto oli pian kunnossa. Mies meni hetkeksi nukkumaan. Kello 14 pakkasimme auton, ja lähdimme matkustamaan.
Meillä oli ajosuunnitelma. Ajaisimme Mikkeliin, Kuopioon, ja sieltä Kajaaniin. Kajaanista suuntaamme Ranualle.
Ajomatka sujui hyvin. Välillä pidimme pieniä taukoja. Navigaattori antoi ohjeita. Ensialkuun ääni koitti saada meitä ajamaan Jyväskylään. Jatkoimme ajamista oman suunnitelman mukaan.
Iisalmen jälkeen ihmettelimme missä ihmeessä olemme!! Emme ainakaan ajamassa Kajaaniin päin. Olimme ajaneet navigaattorin ojeiden mukaan alkumatkan jälkeen.
Ääni oli ohjannut meidät ihan kummallisille teille. Navigaattorin kosto! Tulimme ihan poikittaista suuntaa kohti Oulua!!!
Alkoi jo hämärtymään, kun ohitimme Oulun. Vielä olisi matkaa jäljellä paljon!
Laskeva aurinko häikäisi silmiin.
Liikenne oli onneksi aika rauhallista. Tuntui että ajomatka ei lopu koskaan. Mutta kello 00.00 olimme vuokramökin pihalla. Hyttyset hyökkäsivät heti kimppuun, kun astuimme autosta ulos. Saimme tavarat purettua autosta, ja pedattua petipaikat.
Meni vielä muutama tunti, kun pystyimme rauhoittumaan ja käymään nukkumaan.
Olipahan päivä!!
Rytmihäiriöitä oli koko ajomatkan, mutta onneksi ne eivät olleet tosi hankalan tuntuisia.
Dearest Anne,
VastaaPoistaWhat an adventure in every way...!
Hugs,
Mariette
It was! Are you ok?
PoistaNot 'okay and probably never will be...' but with my 44.3 kg I did for the first time in 3 months drive to Atlanta for stocking up on healthy food! Feeling proud for having done that.
PoistaUpeita kuvia jälleen!
VastaaPoistaKiitos Sara!
PoistaNecesitas mucha tranquilidad y pastillas para controlar esa tensión.
VastaaPoistaTe deseo una pronta mejora.
Un abrazo
Thank you very much.
PoistaSounds like a crazy trip, Anne. I hope it is nice now that you are there.
VastaaPoistaVery crazy day!
Poista