Lauantai aamuna, kello herätti 6.30. Edessä oli aamupala ja eväiden teko.
Vaihtovaatteet ja -kengät oli otettava kaikille mukaan. (Koskaan ei tiedä milloin käy vahinko, ja humpsahtaa veteen).
Tavaroiden pakkaamisessa autoon, meni yllättävän kauan aikaa. Ajamaan pääsimme hieman kello 8 jälkeen.
Perillä kolmen vierettäisen järven kalapaikassa, olimme reilun tunnin ajamisen jälkeen.
Nuori mies lähti jäälle ennen meitä, mutta hän tulikin kohta meitä vastaan. Yksi pilkkikuva oli tippunut matkalle. Pilkki löytyi vähän matkan päästä rannassa.
Öinen pakkanen oli jäädyttänyt veden pois jäältä. Jäätä tässä paikassa on n. 20cm.
Miehet porailivat avantoja. Minä kokeilin isännän tekemiä reikiä, olisiko niissä kalaa.
Nuori mies etsi kalaa kaikuluotaimella. Kalaa näkyi runsaasti. Ne hävisivät pois, kun meni paikalle, ja teki reiän oikeaan kohtaan.
Jää on tosi liukasta! Ilman liukuesteitä siellä ei voi kävellä.
Meillä on kaikilla pulkat, jossa vedämme pilkkivehkeitä mukana. Jäällä kuuluu valtava melu, kun kuljemme ja poraamme reikiä jäähän. Ei mikään ihme, jos kalat menee karkuun.
Tuuli oli aika navakkaa! Minulta meni hermot, kun siimat olivat koko ajan jossakin vaatteissa ja jalkineissa kiinni.
Olimme olleet ensimmäisellä järvellä muutaman tunnin, ja kukaan meistä ei ollut saanut kalaa. Halusin lähteä seuraavalle järvelle kalastamaan. Turhaa olla paikassa, jossa kala ei nappaa.
Rannassa jää oli keljua kävellä. Ihan pintakerros on jäässä, mutta välissä oli vettä. Vesikerroksen jälkeen tuli kovaa jäätä. Joka askeleella jalka upposi muutaman sentin. Kävely kävi ikävästi selkään.
Tämän järven ja toisen järven etäisyys on n. 30 metriä. Ainoa hankaluus on se, että sinne pitää ylittää kelju suo. Epätasaista, täynnä syviä monttuja ja ihan täynnä korkeaa suo kasvillisuutta.
Aikamoisen työn jälkeen pääsimme toiselle jäälle.
Tässä paikassa olemme kesällä saaneet isoja ahvenia. Isännällä kävi nykäisemässä pilkkiä jokin iso kala. Kala ei kumminkaan jäänyt kiinni. Minä ja nuori mies kokeilimme useita pilkkireikiä. Nuori mies sai muutaman pienen ahvenen. Minulla ei edes nykäissyt! Isäntä sai muutamia pieniä ahvenia.
Korpit raakkuivat yläpuolella pitkän aikaa! Olisiko niillä kohta pesintä aika.
Tuntui että nyt on vaihdettava paikkaa, kala ei yksinkertaisesti nappaa.
Edessä oli taas suon ylitys toiseen suuntaan. Pistin isännän kulkemaan edellä:-)) Pääsin vähän helpommalla, kun astuin hänen jäljissä.
Maalta jäälle astuessa, oli korkea pudotus. Vähän oli hankalaa, mutta pääsin kaatumatta jäälle:-))
Käpylintuja lensi aikamoinen parvi! Niillä on kiva ääni.
Nuori mies jäi kalastamaan kauemmaksi. Minä ajattelin, että hän taisi saada kalaa, kun hän ei liikkunut paikalta mihinkään.
Tämä lätäkkö oli ihan tyhjä! Kokeilimme monta avantoa, mutta kummallakaan ei nykäissyt kertaakaan.
Pakko oli mennä kolmanteen järveen kalalle. Nyt ylitystä ei ollut kuin 10 metriä.
Mikä ihme on kun kala ei syö! Keli kyllä vaihtui yön aikana, seköhän siinä oli syynä!!
Minä olin kokeillut kaikkea, millä olen aina saanut kalaa.
Ajattelin, että onko kilpavehkeet liian hienoja näille kaloille! Vaihdoin vanhan hyvän viima pilkin, ja perinteisen pilkkivavan käyttöön.
Samalla kun sain pilkin veteen, iski ensimmäinen hyvän kokoinen ahven kiinni:-)) Avannosta alkoi nousemaan ahventa! Pilkin aikani samalla reiällä, ja vaihdoin toiseen paikkaan. Sain vielä isompia ahvenia.
Sanoin isännälle, että pilkitään hetki vielä. Mennään pian vieressä olevalle kodalle paistamaan makkaraa.
Kun sain sanottua tämän, kodalle tuli 5 ihmistä, ja hetken päästä sinne meni 2 lisää. Luovuimme makkaran paistosta. Päätimme syödä autolla ruokatermoksissa olevat ruoat.
Nuori mies soitti tuleeko kalaa, hän ei ole saanut mitään. Sanoin että tule tänne, aletaan kohta lähtemään autolle, ja toiseen paikkaan vielä kalalle.
Pyysin tulemaan pienelle järvelle, ja kodan lähelle.
Ihmettelimme missä hän viipyy. Jonkin ajan päästä pahassa suomaastossa, tarpoi pahan tuulinen nuori mies meidän luokse.
Olin sanonut väärän lätäkön, missä hän kävi etsimässä meitä!
Pienen huilin jälkeen, lähdimme kulkemaan järven jäitä pitkin autolle.
Autolla oli ruokailuhetki. Jokaisen ruokatermoksen annos oli jääkylmää!! Aamullinen ruoan lämmitys ei ollut onnistunut. Pakko oli syödä jääkylmää ruokaa. No lähtihän sillä nälkä.
Ajoimme takaisin meidän lähellä olevalle järvelle. Vaikka alkoi jo hämärtämään, paikalla oli vielä pilkkijöitä. Isäntä teki reikiä ja minä kokeilin syökö kala.
Löysimme miehen kanssa avannot, joista aloimme saada hyvän kokoista särkeä ja pieniä pasureita. Jihuu! Kiva kun kala syö:-))
Pilkimme muutaman tunnia. Nuori mies soitti ettei kalaa tule. Sanoin että aletaanko lähtemään kotiin lämmittämään saunaa. Isännällä oli vielä töihin lähtö edessä, sitä ennen piti saada nukkua.
Nuori mies tuli meidän luokse. Hän oli taas kaadunnut! Polveen sattui, ja niska nytkähti. Hänen liukuesteen piikit ovat niin pitkät, että ne jäävät pehmoiseen jäähän jumiin.
Olimme pilkillä 7 tuntia! Kivaa oli olla ulkona;-))
Kotona katsoimme polvea, siinä oli komea mustelma. Saunomisen jälkeen isäntä kävi nukkumaan, ja lähti yöksi töihin. Minä koitin katsoa telkkaria, mutta pakko oli kello 21 luovuttaa. Väsytti niin mahdottomasti.
Aamulla käsi oli niin kipeä, että liikuttaminen sattui. Sama kohta kuin aikaisemmin.
Tein ruokia aamupäivästä. Jossakin vaiheessa nuori mies tuli alakertaan. Kuuntelin kun rappusissa kuului voihkintaa, ja kävely ei ollut tavanomisen reipasta.
Hänellä oli paikat niin mahdottoman kipeät. Kaatumisesta, ja tosi painavan pulkan raahaamisesta suoalueella ja jäällä.
Eilinen päivä meni meillä molemmilla huiliessa. Isäntä oli ihmeen hyvä kuntoinen. Hän meni vielä ylitöihin, ennen virallista töiden alkua.
Tänään minun käsi on parempi, mutta ei kunnossa. Nuori mies potee vielä kipeitä lihaksia.
Mutta tosi kivaa oli!
