Pikkunuijakas (
Clavariadelphus ligula )
Raakoja karpaloita.
Hoh hoijaa! Loppuu kunto ja usko, että tulen kuntoon. Turvotus jatkuu kaulalla ja leuan alueella. Tulikin pitkäaikainen riesa. Eihän tässä mitään olisi, jos tuo leuka ja suu toimisi. Vielä tämän lihasten kramppamisen ja puutumisen jotenkin kestäisi.
Eilen aamulla vasen puoli kasvoja, vasen käsi ja vasen jalka meni tunnottomaksi ja tuntui että jalka pettää alta.
Soitin päivystysnumeroon jos olisin päässyt käymään lääkärissä. Sieltä käskettiin soittamaan ambulanssi!! Pitkälleen piti mennä myös heti.
Ambulanssi tuli, mitattiin sykettä ja verenpainetta, minulta myös kyseltiin kaikkea. Käsiä piti myös liikuttaa ja irvistellä. Epäilivät tietysti aivoverenkiertohäiriötä.
Kävelin itse ambulanssiin. Hirveät rytmihäiriöt iskivät päälle, kun pääsin autoon. Ennen kuin piuhat oli minussa kiinni, sydämmen hyppelykin loppui, ja nauhalle ei tullut mitään poikkeavaa. (Olen mättänyt minulle isoa annosta kortisonia aamuisin sisälle, ja tuo sydän on hyppinyt vaihteeksi ihan kiitettävästi).
Perillä sairaalassa en saanut nousta sängystä ylös, vaan piti maata pitkäkseni. Hoitaja ja lääkäri kävivät vuoroon kyselemässä kaikkea. Verenpaineet huiteli pilvissä.
Sanoin että, minulla on kilpirauhasen liikatoiminta, jota on koitettu tuhota jodikapselilla. Jodikapselista sain kilpirauhasen tulehduksen. Jos nämä kaikki oireet liittyy jotenkin tähän juttuun.
Kävin pään magneettikuvassa, ja minusta otettiin verikokeita.
Ensimmäinen hoitaja teki minuun 10 reikää, eikä saanut taas otettua sitä ionisoitua kalkkia!! Hemmetti kun sattui suonien kaivelu.
Tämä "vampyyri" luovutti, ja lähetti toisen henkilön ottamaan puuttuvaa koetta. Hän sai heti ensimmäisellä kerralla kokeen otettua.
Istuin sängyn laidalla muutamia tunteja, ja koitin saada jalkaa, kättä ja kasvoja lämpenemään.
Aikani, kun odotin, tuli lääkäri sanomaan, että kokeet ja kuva on normaalit, voin lähteä kotiin. Totesi vaan, että kun minulla on nyt tämä kilpirauhasen juttu meneillään.
Kai nämä kaikki sitten liittyy siihen.
Kotona katselin joitakin koetuloksia. Muutama arvo oli hiukan yli tai alle arvojen. Mutta ehkä se ei sitten haittaa. Onpahan tullut tarkistettua kokeet ja pää.
Minun on nyt vaan koitettava kestää, ei sille mitään voi.
Kolmeen vuoteen nähtiin ensinmäisen kerran, meidän pihalla SIILI.
Talven jäljiltä, maahan oli kaatunut sulkapalloverkon pylväät verkkoineen.
Verkkoa oli jalkojen ja kaulan ympärillä. Siili oli ihan sotkeutunut verkkoon.
Aika rauhallinen siili oli, sen aikaa, kun piti verkkonaruja leikellä irti.
Jalassa oli vielä yksi naru, mutta ota nyt sitä pois, kun siili oli ihan pallona.
Laskettiin siili maahan, ja se lähti aikamoista vauhtia karkuun.
