KOROUMA osa 3

 

Ihailimme hetken vielä rinteessä olevaa isoa lumpalloa. Kävelimme eräälle taukopaikalle istumaan. Sen jälkeen oli lähdettävä kiipeämään takaisin lähtöpaikalle.

Olipahan rankkaa kävellä! Nyt en enää yhtään ihmettele, tiheässä olevia istuinpaikkoja!! Pääsin muutaman metrin eteenpäin jyrkkää polkua, kun oli ihan pakko huilata vähän väliä! Tuntui, että mäki ei lopu ollenkaan! 

Käännyimme yhdestä kohdasta, vanhalle polulle. Mäki muuttui aina vaan jyrkemmäksi. Mieleen tuli, että olemmeko edes menossa oikeaan suuntaan! Suunta oli aivan oikea, mutta maasto oli vain haastavampaa! Ihan tyypillistä meille, kulkea hankalamman kautta! 

Aikamme nousutamme tulimme parkkipaikan toiselle laidalle. Kyllä jalat tärisi kun saavuimme autolle. 

Tosi kaunis paikka, kannatti käydä:-))

IHMETTELYÄ wondering

 

                                                            Pakkasta -10°C, tuulee! 

Oletteko ostaneet kaupasta salaatinlehtiä? Meillä ostetaan pussissa olevaa jääsalaattia. En halua ostaa avonaisissa pusseissa olevaa salaattia. Niitä salaatteja penkoo päivittäin paljon ihmisiä.

Täällä on ollut tosi hyviä salaatteja. Nyt syksyllä, kahden toimittajan salaatit ovat joka kaupassa olleet huonoja. Ne ovat olleet vähän nuutuneita, ei siinä mitään. Mutta kun salaatin lehdissä on jotakin kummallista ruskeaa liejua! Ruskeaa liejua ei ole ihan joka lehdissä, mutta useammassa.

 En minä ainakaan halua syödä sellaisia salaatinlehtiä! En myöskään halua maksaa sellaisista salaateista mitään. 

En tiedä mitä se ruskea aine on. Olen kahteen kauppaan sanonut asiasta. Eilen kysyin myös yhdestä liikkeestä, tietääkö mitä salaateissa on. Kysyin ihan asiallisesti naiselta. Rupesi suoraan viisastelemaan. 

Minun pitäisi itse ottaa pakkauksesta puhelin numero, ja soittaa puutarhaan. Totesin naiselle, että eihän minun sinne kuulu soittaa, en minä niitä myy. Enkä myös halua ostaa tuollaisia salaatteja.

 Sehän on niin, että kyllä se kuuluu liikkeessä pitää huoli, että myytävä tuote on kunnossa. 

SUNNUNTAI Sunday

 

                                                                      -7.7°C pakkasta.

                                              Olimme eilen koskella katsomassa koskikaroja. 

Ihmettelimme kovasti, kosken toisella puolella olevia henkilöitä. Ihan kuohuavan veden vieressä,  kivellä, seisoi nainen vihreä avonainen iltapuku päällä. Tuuli navakasti, ja pakkasta oli reippaasti. 

Jokin valokuvaus tapahtuma siellä oli menossa. Aikamoiset hajuveden pöllyt tulvi vesiuoman toiselle puolelle.

Koskella oli 2 koskikaraa sukeltamassa veteen,-))

NAM! NAM!

                                                        Nyt näitä löytyy metsästä;-)))

Oletko ajatellut koskaan naisen ja miehen logiikkaa? Ihmettelen välillä, miten toinen ajattelee niin kamalan vaikeasti jonkun tekemisen;-))