JOULUKUU 2014
Kaiken äidin poismenon aiheuttaman surun ja hässäkän, ja muistisairaan isän juttujen seassa, on omat sairaudet ja vaikeudet pakko ollut kärsiä hiljaa mielessä ja valvoa öisin. Välillä tuntuu kuin sekoaisi, paniikki koittaa nostaa päätään kun jäät yksin.
Tänään kirkonkellot soittivat viidentoista minuutin ajan, hyvää matkaa äidille. Huomenna jätetään perhepiirissä hyvästit äidille. Rankkaa tulee olemaan kaikille.
Tänään kirkonkellot soittivat viidentoista minuutin ajan, hyvää matkaa äidille. Huomenna jätetään perhepiirissä hyvästit äidille. Rankkaa tulee olemaan kaikille.
TAMMIKUU 2015
On se kumma, kun vatsassa koittaa olla jatkuvasti pieni paniikinpoikanen. Pahinta on öisin, ja kun olet yksin. Äidin pois meno, ja isän asiat pyörivät koko ajan mielessä. Tosi vaikeaa on laittaa äidin vaatteita pois. Isä on onneksi viikon " lomalla", ei tarvitse hänen arkea tehdä, oman lisäksi.
Tunnen tosi huonoa omaatuntoa, kun kaiken maailman asiat pyörii mielessä, eikä pysty asioihin kunnolla syventymään. Mutta ehkä tämäkin tilanne, mikä on nyt, helpottaa jossakin vaiheessa.
Tunnen tosi huonoa omaatuntoa, kun kaiken maailman asiat pyörii mielessä, eikä pysty asioihin kunnolla syventymään. Mutta ehkä tämäkin tilanne, mikä on nyt, helpottaa jossakin vaiheessa.
HELMI Äidin kissa.

Suloinen kisu.
VastaaPoistaOn sinulla ollut rankkaa noina vuosina. Toivottavasti ja varmaankin nyt on moni asia jo helpottanut.
Kaunista sunnuntai-iltapäivää! <3
Se oli sitä aikaa, joka kolahti ja kasvatti.
PoistaOikein ihanaa Naistenpäivää Anne!
VastaaPoistaSamoin Saila!
PoistaThose were sad times, Anne.
VastaaPoistaTrue!
PoistaMay she continue to rest in peace.
VastaaPoistaTrue! Now we have memories left.
PoistaMay she continue to rest in peace
VastaaPoista:-))
PoistaI am navigating my husband's dementia and staying in a care home. We had 40 years together and it's been quite an adjustment. My heart goes out to you, my sister. Aloha Thank you for sharing the perspective that this too will pass
VastaaPoistaStrength to you! It's a tough time that will take its time. We spent ten years with my father. Sometimes I laughed so hard with him, but in the end, I didn't. Luckily, my father was in a good nursing home. I took care of his affairs. Luckily, the nursing home was close to us, so I could easily visit him and take him out for walks.
PoistaThese posts were so sad to read. I'm sorry you had to go through both your parents being unwell at the same time xx
VastaaPoistaI had to cope with that situation and take care of them. I didn't really have a life of my own.
Poista