Kolin satamasta läksimme etsimään Pirunkirkkoa. (https://fi.wikipedia.org/wiki/Koli#Kolin_luolat
Etsimisen jälkeen paikka löytyikin. Paikkaa oli ehkä vähän hankala löytää, kun opasteita ei pahemmin näkynyt matkalla.
Luolan suulle meni jyrkät rappuset. Jalat ihan tutisi kun pääsin alas. Tutina johtui osittain laskeutumisesta, mutta pitää sanoa, että en pitänyt yhtään olla siinä kohdassa!
Luolansuu oli tosi kapea ja pieni, minä en sinne mene! Nuorimies meni luolaan kahden naisen ja koiran kanssa, ja isäntäkin kömpi aukosta sisälle.
Tuntui karmealta seistä yksin kielekkeellä! Ukkonenkin oli alkanut jyristä! Onneksi isäntä tuli pian luolasta pois. Kohta perästä tuli toinen naisista ja koira. Koira jäi luolan suulle odottamaan, että muut tulevat pois.
Olipa homma kiivetä rappuset ylös, kun keuhkoihin sattui niin kovasti. Autossa puhuttiin, että käydään vielä uimassa, jossakin tien varrella olevassa paikassa. Mutta ukkonen jyrisi jo aika lähellä, joten läksimme takaisin hotellille.
Exciting!
VastaaPoistaGreetings Kathrin
Thank you very much Kathrin;-) Greetings
PoistaHi Anne.
VastaaPoistaA lot of climbing during these trips.
Nice environment.
Scary to go into the cave.
Groettie from Patricia.
Very scary! Greetings
PoistaEn minäkään olisi tuonne luolaan mennyt, parempi ulkopuolella :-)
VastaaPoistaTotta! vielä noin ahdas suuaukko!
Poista