Translate

Näytetään tekstit, joissa on tunniste pikkulepinkäinen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste pikkulepinkäinen. Näytä kaikki tekstit

maanantai 26. kesäkuuta 2017

SUOLLA 5 swamp


Veden ääreltä ei päässyt pois, muuten kuin maassa lojuvia sähköpylväitä pitkin. Pylväiden ympärille oli kasvanut leinikkejä ja kortetta.


                                                  Puna-ailakki (Silene dioica)


                  Selasin kuvia koneella, ja huomasin että olin kuvannut jonkin perhosen toukan;-)


Tässä kohdassa, isäntä soitteli puhelimesta kuhankeittäjän ääniä. Kaikenlaisia lintujen ääniä kyllä kuuluikin, mutta ei niitä joita etsittiin;-)


Pikkulepinkäinen The red-backed shrike (Lanius collurio) istui oksalla. Hetkeä aikaisemmin sillä oli nokassaan hiiri.


                                        Leskenlehtisulkanen (Platyptilia gonodactyla)


                                 Leskenlehti on kukkinut, jäljellä on vielä siemenhahtuvat.


                                                      Mansikkakirjosiipi (Pyrgus malvae)



Pikkulepinkäinen jäi istumaan sähkölangalle, kun me läksimme alueelta pois. Kuhankeittäjät ja pöllöt jäivät tällä kerralla piiloon, mutta kyllä oli kiva paikka käydä.

tiistai 18. elokuuta 2015

HARMITUKSIA


Tällä pellolla on nähty, monet luontohavinnot vuosien aikana. Pensastaskuja, pikkulepinkäisiä, ruisrääkkä, sirkkalintu ym. Mehiläishaukka lenteli muutama kuukausi sitten pellon yläpuolella. Perhosia ja ötököitä on paljon.


Harmittaa! Pellon vieressä asuva omistaja, niitti koko pellon ja tienlaidat. Perhoset olivat tiellä ihan pökerryksissä, ja niitä oli paljon kuolleina maassa. Eipä möykkää pellolla enää ruisrääkkä ja sirkkalintu. No kohtahan se tulee jo talvi, linnut ja ötökät muutavat ym.

perjantai 20. kesäkuuta 2014

TORSTAI PÄIVÄN LENKKI jogging on Thursday

Torstai aamupäivällä, isäntä vei meidät, yhden hakkuaukion viereen autolla. Sovittiin että tulee sitten asioilla käynnin jälkeen, hakemaan meidät n. 2 km päästä yhden pellon luonta. Olen säästellyt jalkaa, kun polvi ja lonkka, ei oikein ole kunnossa vieläkään.


Jäätiin autosta pois, ja heti silmiin osui lintuja. Kiireesti autosta ulos kaikki ja kuvaamaan. Pikkulepinkäinen istui oksalla vähän matkan päässä. Nokassa oli aikamoinen kasa syötävää.


Vähän ennen pikkulepinkäistä istui kaadetun puun oksalla keltasirkku. Omituinen lintu, kun ei hievahtanutkaan paikaltaan koko aikana, istui vaan oksalla. Olisiko ollut pesä jossakin lähellä, tai sitten oli poikanen.


                               Pihlajaperhosia on nyt kovasti. Perhosia lentelee sinne tänne.


Ratamoverkkoperhosen kuvaamisesta ei meinannut tulla mitään. Tuuli riepotteli perhosta ja heinää, jossa perhonen istui.


Puolet perhosen kuvista oli vain heinäkuvia, tai osa perhoskuvia. Onneksi puolukankukille oli lentänyt yksi perhonen, josta sai heilumattoman kuvan.


Hakkuuaukiolla on tosi paljon perhosia, ja kaikenlaisia pikkulintuja. Pääskyset lenteli uskomattoman alhaalla.


                                  Haa! Kesän ensimmäiset metsämansikat on jo kypsiä.



Poika keräsi metsämansikoita, kun kuultiin viklomaista ääntä. Metsäviklo lensi pään yläpuolelta vähän matkan päähän meistä. Lähdettiin seuraamaan, kun nähtiin mihin lintu laskeutui. Lintu lähtikin maasta lentoon, ja lensi tien toiselle puolelle, vinon kannon päälle. Siellä se huuteli jonkin aikaa, kunnes lähti pois.


Äkättiin ohdake joka oli kukassa. Kukkasessa istui pihlajaperhonen ja kärpänen. Kohta paikalle tuli toinen pihlajaperhonen. Seurattiin ja kuvattiin perhosten parittelua jonkin aikaa.


                               Jatkettiin matkaa, ja rinteestä löytyi paljon kypsiä mansikoita.


Minulta kysyttiin, haluatko? Kyllä oli sitten hyviä mansikoita, poika tuumasi. Tietää etten voi syödä raakoja mansikoita.


                          Kaadettu metsä alkaa, jo pikkuhiljaa peittymään aluskasvillisuudella.


Kummallisen näköinen kukkakärpänen (kimalaisvieras) lennähti tielle. Näytti ihan kimalaiselle.

Kuvattiin ihan innoissamme kukkakärpästä, kun kuultiin outoa linnun ääntä.

 Samassa kaksi isoa lehtokurppaa, lensi vierestä tien toiselle puolelle metsään, ja laskeutuivat maahan.

Tien penkka on tässä kohtaa korkeammalla, joten ei nähty lintuja maassa, vaikka olivat ihan vieressä. Lähtiin hiippailemaan lähemmäksi lintuja, kun ne lehahtivat lentoon. Lehtokurpat lensivät sen verran kauas, ettei lähdetty lenkkareissa jäljittämään umpimetsään.


                                          Tuoksuorvokkeja, kasvaa pitkin tienreunaa.


                Kirjoverkkoperhosia piisaa täällä. Kauniita ja mielenkiintoisia seurattavia.


Ei näkynyt isäntää vielä kohtaamispaikalla. Tällä pellolla, on uskomaton määrä kaikenlaisia hyönteisiä, ja lintuja.


                                       Kirjoverkkoperhosia ihan kuhisee, tien vieressä.


Käki oli saanut kukkuu kohtauksen. Lintu ei ollut yhtään hiljaa, vaan kukkui koko ajan.


Hömötiaiset ja joitakin muita pikkulintuja, joita ei päässyt kunnolla näkemään, lenteli kuusien ja mäntyjen seassa.


                                                        Metsässä tuoksuu ihanalle! Ihan kesälle.


Hyttysiä ja mäkäräisiä ei ollut avoimella paikalla kovinkaan paljoa. Mutta kun tuli vähän tuulen suojaan, johan olivat inisemässä korvanjuuressa.


Ojan toisella puolella lensi neitoperhonen. Istahti suopursun kukkaseen. Oli vähän vaurioitunut siivestään.


                                             Tässä vähän tummempi verkkoperhonen.


Isäntäkin oli tullut jo meitä hakemaan. Nappasi muutaman kuvan perhosista, ja heitti meidät pihaan, ennen kuin meni mummoa hakemaan kaupasta.

Polvi kesti ihmeen hyvin, kun teippasin kineesioteipillä. 

maanantai 9. kesäkuuta 2014

LENKILLÄ jogging

Kiva oli käydä monen viikon tauon jälkeen lenkillä. Polvi ei oikein kestä kävelyä. Siirryttävä tekemään pyörälenkkiä.


Tällä seudulla on hirveästi tuomenkehrääjä koin toukkien tyhjiksi syötyjä puita.
Hiukset nousee pystyyn, kun näkee kaikki toukat.


                                                                  Villakirvoja jonossa.


Pojan kanssa käveltiin, ja ihailtiin luontoa. Koiranputkea kasvavalla isolla pellolla nähtiin lintu, joka osoittautui pikkulepinkäiseksi. Minä en ole koskaan aikaisemmin nähnyt, mutta poika kylläkin suunnistuskisoissa.


 Samalla pellolla ruisrääkkä huuteli. On taas tullut takaisin. Onneksi ei enää ole meidän talon vieressä, niin kuin muutamia vuosia sitten. Yö unet jää vähiin, kun lintu on koko ajan äänessä.


Hyttysiä ja mäkäräisiä, on ihan älyttämästi metsässä, ja hiekkatiellä.
Kielotkin on jo kohta kukkineet, vielä muutama hyvä kuntoinen näkyi tienvieressä.


                                Palokärki lähti tieltä, ihan muutaman metrin päästä meistä.


                         Lehtikuuset on kivan näköisiä, kun uudet lehdet tulevat esiin.


Täällä on todella paljon pyjamaluteita. Koiranputket ihan kuhisee pyjamaluteita. Samoja luteita löytyy myös muualtakin.


                                   Pupu on tähdännyt aika hyvin, mihinkä papanat laskee.


Pihlajaperhosen kotelo oli kiinnitynyt hakkuuaukion laidalla olevaan ravinnesäkkiin.


Toisessa säkissä oli saman näköinen kotelo. Voisiko olla eri sukupuolta oleva perhonen, vai mikä kotelo tämä on?


                                          Samoissa säkeissä pyöri myös tällaisia ötököitötä.


Hakkuuaukiolla lenteli vaikka minkälaista lintua, ja ötökkää. Hyttyset ja mäkäräiset tekivät vaan kiusaa. Se on alettava käyttää hyttysmyrkkyä ja suojaavia vaatteita, kun liikkuu metsässä tai lähellä metsää.

Nyt ei taas sitten kävelylenkillä käydäkkään, saatikka kävellä kunnolla. Polvi ei anna astua päälle. Hermot menee! Elokuussa kokeillaan jotakin muuta piikkiä, kun kortisonia.

Kävin reumalääkärillä, totesi että minulla on fibromyalgia. No se on ollut jo 2000 luvun alusta lähtien. Olen silloin jo valittanut samoja kipuja. Tietääpähän mistä jotkin kivut johtuu, ja sai nimen vaivoille. Entisen urheilijan vaiva, nivelrikko vaivaa myös vähän joka paikassa.

Hermostuttavaa, kun on tottunut aina menemään ja tekemään kaikenlaista, ja nyt ei pystykkään.