Translate

Näytetään tekstit, joissa on tunniste metsäviklo. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste metsäviklo. Näytä kaikki tekstit

perjantai 20. kesäkuuta 2014

TORSTAI PÄIVÄN LENKKI jogging on Thursday

Torstai aamupäivällä, isäntä vei meidät, yhden hakkuaukion viereen autolla. Sovittiin että tulee sitten asioilla käynnin jälkeen, hakemaan meidät n. 2 km päästä yhden pellon luonta. Olen säästellyt jalkaa, kun polvi ja lonkka, ei oikein ole kunnossa vieläkään.


Jäätiin autosta pois, ja heti silmiin osui lintuja. Kiireesti autosta ulos kaikki ja kuvaamaan. Pikkulepinkäinen istui oksalla vähän matkan päässä. Nokassa oli aikamoinen kasa syötävää.


Vähän ennen pikkulepinkäistä istui kaadetun puun oksalla keltasirkku. Omituinen lintu, kun ei hievahtanutkaan paikaltaan koko aikana, istui vaan oksalla. Olisiko ollut pesä jossakin lähellä, tai sitten oli poikanen.


                               Pihlajaperhosia on nyt kovasti. Perhosia lentelee sinne tänne.


Ratamoverkkoperhosen kuvaamisesta ei meinannut tulla mitään. Tuuli riepotteli perhosta ja heinää, jossa perhonen istui.


Puolet perhosen kuvista oli vain heinäkuvia, tai osa perhoskuvia. Onneksi puolukankukille oli lentänyt yksi perhonen, josta sai heilumattoman kuvan.


Hakkuuaukiolla on tosi paljon perhosia, ja kaikenlaisia pikkulintuja. Pääskyset lenteli uskomattoman alhaalla.


                                  Haa! Kesän ensimmäiset metsämansikat on jo kypsiä.



Poika keräsi metsämansikoita, kun kuultiin viklomaista ääntä. Metsäviklo lensi pään yläpuolelta vähän matkan päähän meistä. Lähdettiin seuraamaan, kun nähtiin mihin lintu laskeutui. Lintu lähtikin maasta lentoon, ja lensi tien toiselle puolelle, vinon kannon päälle. Siellä se huuteli jonkin aikaa, kunnes lähti pois.


Äkättiin ohdake joka oli kukassa. Kukkasessa istui pihlajaperhonen ja kärpänen. Kohta paikalle tuli toinen pihlajaperhonen. Seurattiin ja kuvattiin perhosten parittelua jonkin aikaa.


                               Jatkettiin matkaa, ja rinteestä löytyi paljon kypsiä mansikoita.


Minulta kysyttiin, haluatko? Kyllä oli sitten hyviä mansikoita, poika tuumasi. Tietää etten voi syödä raakoja mansikoita.


                          Kaadettu metsä alkaa, jo pikkuhiljaa peittymään aluskasvillisuudella.


Kummallisen näköinen kukkakärpänen (kimalaisvieras) lennähti tielle. Näytti ihan kimalaiselle.

Kuvattiin ihan innoissamme kukkakärpästä, kun kuultiin outoa linnun ääntä.

 Samassa kaksi isoa lehtokurppaa, lensi vierestä tien toiselle puolelle metsään, ja laskeutuivat maahan.

Tien penkka on tässä kohtaa korkeammalla, joten ei nähty lintuja maassa, vaikka olivat ihan vieressä. Lähtiin hiippailemaan lähemmäksi lintuja, kun ne lehahtivat lentoon. Lehtokurpat lensivät sen verran kauas, ettei lähdetty lenkkareissa jäljittämään umpimetsään.


                                          Tuoksuorvokkeja, kasvaa pitkin tienreunaa.


                Kirjoverkkoperhosia piisaa täällä. Kauniita ja mielenkiintoisia seurattavia.


Ei näkynyt isäntää vielä kohtaamispaikalla. Tällä pellolla, on uskomaton määrä kaikenlaisia hyönteisiä, ja lintuja.


                                       Kirjoverkkoperhosia ihan kuhisee, tien vieressä.


Käki oli saanut kukkuu kohtauksen. Lintu ei ollut yhtään hiljaa, vaan kukkui koko ajan.


Hömötiaiset ja joitakin muita pikkulintuja, joita ei päässyt kunnolla näkemään, lenteli kuusien ja mäntyjen seassa.


                                                        Metsässä tuoksuu ihanalle! Ihan kesälle.


Hyttysiä ja mäkäräisiä ei ollut avoimella paikalla kovinkaan paljoa. Mutta kun tuli vähän tuulen suojaan, johan olivat inisemässä korvanjuuressa.


Ojan toisella puolella lensi neitoperhonen. Istahti suopursun kukkaseen. Oli vähän vaurioitunut siivestään.


                                             Tässä vähän tummempi verkkoperhonen.


Isäntäkin oli tullut jo meitä hakemaan. Nappasi muutaman kuvan perhosista, ja heitti meidät pihaan, ennen kuin meni mummoa hakemaan kaupasta.

Polvi kesti ihmeen hyvin, kun teippasin kineesioteipillä. 

sunnuntai 4. toukokuuta 2014

VAU MIKÄ LINTUPAIKKA! wow what a place for a bird

                           Käytiin aamupäivällä, pikaisesti katsomassa yksi lintujen tiirailupaikka.


Aina ollaan tiedetty että tämä paikka on ollut olemassa, mutta ei vaan ole tullut käytyä. Yllätti täysin meidät miten laaja alue on.
Auto ajettiin parkkiin toisten autojen viereen.


Auton oven kun avasi, huomattiin ensinmäiset linnut. Tämä pikkulintu räpytteli paikallaan meidän pään yläpuolella pitkään, ennen kuin laskeutu puuhun. Kiuruhan se oli, kun katseltiin tarkemmin.


                                   Edessä olevassa altaassa uiskenteli silkkiuikku, ja lokkeja.


Ei oikein tiennyt mihin katsoa, kun joka paikassa oli liikettä. Törmäpääskyset lentelivät taivaalla.


Veden rajassa liikuskeli pienempiä lintuja. Ensin ei saanut selvää mitä olivat, mutta osoittautuivat pikkutylliksi.



 Huomattiin pellolla vähän kauempaa, jokin isompi lintu. Meinattiin että on hanhi, kun ei oikein nähnyt niin kauaksi. Mutta se olikin haapana.


Ihan vieressä, penkan alapuolella vilisti tämä lintu. Aurinko paistoi suoraan silmiin, ettei nähnyt mikä kulkee rantaviivaa.



                                                   Mutta se osoittautuikin liroksi.


                                No, samassa viereiseen pusikkoon lennähti keltavästäräkki!


                                            Tässä altaassa näkyi kalalokki, ja nokikana.


                             Lintujen tiirailijoita oli kovasti paikalla, isoine kaukoputkineen.


                               Saarekkeilla näkyi västäräkkejä, metsävikloja ja rantasipi.
 Yhden linnun vieressä, mulahti jokin iso vedessä. Ilmeisesti altaissa on myös kalaa.


                                     Perällä olevassa altaassa uiskenteli naaras telkkä.


                                                         Siellä oli myös nokikana.


                                                      Nokikana, naaras telkkä ja lokki.


                                           Laulujoutsenet uivat myös samassa altaassa.


Yksi perimmäisistä altaista.
Täällä ollut lintukuvaaja oli lähtenyt pois paikalta kun tultiin tähän kohtaan.

Pakko oli lähteä autolle päin takaisin, että isäntä ehti töihin. Vähän harmitti, mutta tullaan uudestaan tänne. Kiikareiden kanssa!
Kaikki nämä, ja paljon muuta nähtiin alle 30 min. Mitä sitten nähdäänkään, kun ollaan ajan kanssa tiirailemassa.

Parkkipaikalla oli mies kiikaroimassa lintuja, ja kolme autoa ajoi peräkanaa parkkipaikalle. Vilskettä piisasi.

minamatti.blogspot.fi
saminluontokuvia.blogspot.fi
annenluontopaivakirja.blogspot.fi