Vihdoin ja viimein, oli sellainen hetki, että päästiin käymään pilkillä.
Lunta on jäällä runsaasti. Onneksi moottorikelkkojen, ja muiden kalastajien jälkiä oli jäällä paljon. Muuten olisi joutunut rämpimään syvässä hangessa.
Pulkka helpottaa tavaroiden kuljettamista. Pilkkireput eivät ole ihan kevyttä kannettavaa.
Saarien luonta on aina saanut kalaa. Siispä suuntaamme sinne.
Vanhoja avantoja on paljon saaren ympäristössä.
Isäntä parka! Minun olkapäät eivät kestä kairaamista, joten hän joutuu kairaamaan uusia reikiä tiheään. Yhdessä avannossa ei kauaa viivytä jos kala ei syö.
Pilkkivarusteita. Hyvin käsissä istuvat kynsikkäät, haarukkavapa, liukupilkki ja kärpäsentoukkia. Tosi harvoin tulee käytettyä surviaisia.
Kala ei syö. Kaksi korppia lenteli pään ylitse edestakaisin, pitäen aikamoista mekkalaa. Taitaa olla pesäntekoaika.
Parin tunnin pilkkimisen jälkeen luovutetaan. Kala ei syö keskipäivällä, joten lähdetään pois. Olisi pitänyt tulla aamu- tai iltasyönnille.
Nuorimies keksii lähteä kävelemään kaislikkoon.
Olisi pitänyt mennä mukana. Kaisloja on tiheässä, ja ne ovat niin pitkiä, että poika häviää ihan kokonaan näkyvistä. Rytinä vaan kuuluu, kun hän kävelee kaislojen keskellä.
Hei, viiksitimali näkyvissä!
Valtavan pitkän kaislan nuorimises löysi. Pitkälti yli 2m mittaa.
Lopuksi kierintää lumihangessa. Pilkkipuku on täynnä siemenhahtuvia.
Tilattiin hyötykasviyhdistykseltä, "Härän Sydän" tomaatin siemeniä, ja perhosniitty siemenseoksen.
Tomaatin siemenet pitää istuttaa lähipäivinä.
