TUOMESSA ON JO NUPPUJA / äidin kuulumisia
Tuomessa on pienet lehdet, ja nuppuja paljon. Puu kasvaa vanhan kellarin päällä. Kasvualusta on ilmeisesti sen verran sula, että puu tekee jo kukkia.
Äidin sädehoidossa on meneillään neljäs viikko.
Vaikeudet alkoivat kolmannella hoitoviikolla. Kieli ja kurkku on niin kovin kipeä. Paksu sitkeä lima tunkee kurkkuun jatkuvasti.
On saanut episil suihketta, puuduttavaa liuosta, särkylääkkeitä, ruokaöljyä, tyrniöljyä, ja kipulaastaria. Mikään ei auta. Eilen sai vahvempia kipulaastareita, sen verran tehoaa, että paksu lima on vähän vähentynyt. Mutta kielen ja nielun kipua ei ole helpottanut.
Ruoka on kaupan mustikkasoppaa päivällä vähän, ja apteekista ostettuja ravintoliuosta pikkusen päivän aikana.
Kun sattuu kieleen niin kovasti, ettei voi laittaa suuhun ravintoa. Olen vienyt kaupasta vauvojen vellejä, joissa ei ole mitään mausteita, ja ovat juoksevia, ja ilman kokkareita. Olen tehnyt munavelliä, ym. ruokaa ilman mausteita, ja helposti nieltäviä. Kun ei kykene syömään niin ei kykene.
Leikatun puolen poski on turvoksissa, ja leuan alunen on turvonnut kunnolla.
Kahdeksan arkipäivää, on vielä isolle alueelle sädehoitoja, sen jälkeen pienentäävät aluetta, mutta hoito aika on se 5 min kerralla.
Iho ei vielä ole palanut. Äiti on hirveän väsynyt kaiken aikaa, tietysti kun joutuu heräämään jo kello 5 aamulla, että kerkiää hoitoihin. Matkustaminen, ja hoidot vievät aamusta yli 2 tuntia aikaa.
Kotihuushollit jäävät meille, ainakin toistaiseksi.
Isällä on tämän viikkoa ollut kotisairaanhoitaja, joka käy aamuisin antamassa lääkkeet ym. muut aamu toimet.
Toivottavasti ei tarvitse laittaa ruokaletkua äidille.
Ei voida kun olla apuna, missä tarvitsee, tukea ja kuunnella äitiä. Kun nyt vielä kestäisi muutaman viikon, pääsisi sitten toipumaan hoidoista. Toivottavasti ei jää pahoja, pysyviä muutoksia sädehoidoista.
Tämä postaus on tehty huhtikuussa 2014
Äidin sädehoidossa on meneillään neljäs viikko.
Vaikeudet alkoivat kolmannella hoitoviikolla. Kieli ja kurkku on niin kovin kipeä. Paksu sitkeä lima tunkee kurkkuun jatkuvasti.
On saanut episil suihketta, puuduttavaa liuosta, särkylääkkeitä, ruokaöljyä, tyrniöljyä, ja kipulaastaria. Mikään ei auta. Eilen sai vahvempia kipulaastareita, sen verran tehoaa, että paksu lima on vähän vähentynyt. Mutta kielen ja nielun kipua ei ole helpottanut.
Ruoka on kaupan mustikkasoppaa päivällä vähän, ja apteekista ostettuja ravintoliuosta pikkusen päivän aikana.
Kun sattuu kieleen niin kovasti, ettei voi laittaa suuhun ravintoa. Olen vienyt kaupasta vauvojen vellejä, joissa ei ole mitään mausteita, ja ovat juoksevia, ja ilman kokkareita. Olen tehnyt munavelliä, ym. ruokaa ilman mausteita, ja helposti nieltäviä. Kun ei kykene syömään niin ei kykene.
Leikatun puolen poski on turvoksissa, ja leuan alunen on turvonnut kunnolla.
Kahdeksan arkipäivää, on vielä isolle alueelle sädehoitoja, sen jälkeen pienentäävät aluetta, mutta hoito aika on se 5 min kerralla.
Iho ei vielä ole palanut. Äiti on hirveän väsynyt kaiken aikaa, tietysti kun joutuu heräämään jo kello 5 aamulla, että kerkiää hoitoihin. Matkustaminen, ja hoidot vievät aamusta yli 2 tuntia aikaa.
Kotihuushollit jäävät meille, ainakin toistaiseksi.
Isällä on tämän viikkoa ollut kotisairaanhoitaja, joka käy aamuisin antamassa lääkkeet ym. muut aamu toimet.
Toivottavasti ei tarvitse laittaa ruokaletkua äidille.
Ei voida kun olla apuna, missä tarvitsee, tukea ja kuunnella äitiä. Kun nyt vielä kestäisi muutaman viikon, pääsisi sitten toipumaan hoidoista. Toivottavasti ei jää pahoja, pysyviä muutoksia sädehoidoista.
Tämä postaus on tehty huhtikuussa 2014
It must have been hard for her to go through that. I didn't know about Blueberry Soup before. Nice photo.
VastaaPoistaIt was a terrible time.
PoistaSo sorry
VastaaPoistaIt's sad to remember, even though it's been a long time.
PoistaNot a happy time for you dear Anne.
VastaaPoistaYeah, really tough times. How are you?
PoistaIt's nature reborn.
VastaaPoistaIt must have been a torment for your mother and for all of you.
There's nothing you can do about it, but it's tough. My mom and dad were close.
PoistaReading this, my heart goes out to you and your family. It’s clear how much care, attention, and love you’re giving your mother during such a difficult time. Managing pain, fatigue, and nutrition all at once is incredibly challenging, and your thoughtfulness in preparing gentle foods and supporting both your parents is truly admirable. How is your mother doing now, years later? I hope she found relief and strength, and that your family has had time to heal and create peaceful moments together. Wishing you a weekend of calm and comfort. I just shared a new travel post too, and you’re warmly invited to read it: www.melodyjacob.com
VastaaPoistaMy mother died of that disease that same year.
PoistaUy me dio mucha pena todo loque sufrieron. Te mando un beso.
VastaaPoistaThank you very much. Have a nice Sunday.
PoistaSin duda has pasado por momentos tremendamente duros, amiga.
VastaaPoistaIt was tough, and recovering from it was really tough. But luckily, time has made it easier.
Poista