Käytiin venevalkamassa, katsomassa näkyisikö mitään mielenkiintoista.
Veneitä oli jätetty yllättävän paljon rantaan.
Järviruovikko oli melkein hiljainen, tuuli vain kahisutti varsia yhteen.Kesäisin ruokometsä kuhisee lintuja.
Kummallisia pikkuisten tassujen jälkiä, tulee ja menee, maihin jään poikki
Tämä laituri on tyhjä.
Aurinko hohtaa pilviverhon takana.
Miten ihmeessä on näin paljon eläinten jälkiä?
Tässä on ollut kokoontuminen, kun tassun jälkiä vilisee joka suuntaan.
Kaukana oleva saari, näkyyheikosti usvan takaa.
Voiko nämä kaikki pienet tassun jäljet, olla minkkien tekemiä?
Minkin hyppimisjälkiä.
Minkin pieniä tassun jälkiä oli paljon kivikon vieressä.
Syöty kala ja minkin jäljet.
Ilma kirkastuu.
Tässä testataan, kestääkö jää.
Hiljaista.
Mustakurkku-uikut pesivät kesällä täällä.
Vasemmassa laidassa, kuvan ulkopuolella, on vartiointi koppi.Sillan alla on kapea joki. Keväisin joessa piisaa pikku kalaa.
Pois piti lähteä, kun oli niin kylmää.
Eipä haitannut, kun vastassa oli näin kaunis maisema.
Oikein kun odottaa näkevänsä pelloilla lintuja, kaikki multa- möykyt ja kivetkin heräävät eloon.
Meidän autolastillinen tiirasi tosi tarkkaan pellolle, ja kiisteli siintä, että oliko kaukana näkyvät mustat ja harmaat kohoutumat lintuja. Mutta päädyttiin siihen, että ne eivät olleet lintuja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti