Onneksi saavutiin veden äärelle. Suopursujen keskellä oli rankka kävellä.
Nämä leveät uomat on ihmisen joskus kaivamia. Näillä on säädelty läheisien järvien vedenpintoja. Samalla tätä valtavan kokoista suoaluetta on kuivatettu.
Paikallisia karttoja kun tutkii, niistä näkyy miten valtavan pitkä ja haarakas tämä uoma on.
Suopursu pusikoita veden äärellä.
Rannalla näkyi muutama vene.
Isokokoinen linnunpönttö.
Kapea polku kiemurtelee eteenpäin.
Nuori mies tahtoi jatkaa matkaa vielä eteenpäin. Isäntä lähti hänen mukaansa, ja minä käännyin takaisin päin. Kunto loppui ihan kesken!
Veden pinnalla näkyi paljon pieniä kaloja. Sorvia, salakoita ja särkiä vilahteli vähän väliä pinnalla. Olisipa ollut onki mukana!
Linnut laulelivat ja sudenkorennot pörräsivät edessä. Mutta eihän niistä kuva saa! Sudenkorennot tulevat ihan eteen lentämään. Juuri kun olet ottamassa kuvaa, ne ottavat ja lentävät kauemmaksi. Luovutin niiden kuvaamisen;-)
Miehet tulivat takaisin. Polku jatkuu läheiselle järvelle. Meillä on ollut siellä joskus venepaikka.
Suovehka (Calla palustris)
Keltakurjenmiekka (Iris pseudacorus)
Kaukana uoman päässä, on veden ylittävä kävelysilta. Takana avautuu iso järvi.
