Peltojen poikki menee pururata.
Siellä on kiva käydä etsimässä ötököitä, tiirailemassa lintuja ja perhosia. Pojan kanssa oltiin kahdestaan liikenteessä tällä kertaa.
Nuorimies loikkasi heinäpellon puolelle, ja huomasi gammayökkösen. Minä perässä korkean heinän sekaan. Lenkkareissa ei ole oikein kiva kulkea pitkässä heinässä, kun ei tiedä minkä päälle astuu!
Koiranputkilla lepäsi jokin mittariperhonen.
Tästä perhosesta en osaa sanoa mikä on. Mittariperhonen on niin repaleinen ja kulunut. Jos joku tunnistaa, antaisiko tunnistus apua?
Tervakukista ei ollut jäljellä, kuin tervaiset varret ja kuihtuneet kukat.
Löysin toisen piilottelevan gammayökkösen. Johan niitä nyt on liikenteessä!
Pojan löytö. Yökkönen se on tämäkin, vaikka ei uskoisi. Kasteyökkösellä on hauskat "sarvet"
Hassun näköinen yökkönen. Näihin perhosiin ei tule yleensä kiinnitettyä huomiota. Sitä vaan menee ohitse eikä katso tarkemmin.
Lanttuperhosia lenteli jonkin verran.
Skorpionikorento heinällä.
 |
| Käenkukka |
 |
| Sylkiaskaan sylkeä |
Tultiin pellonlaidasta, metsän reunaan. Pururata erkanee 1 km ja 3 km reitille. Päätettiin lähteä 1 km haarauksesta.
Reitti on ihan täynnä keltaisia leinikkejä. Muutamia perhosia lenteli siellä täällä, ja lintujakin alkoi näkymään.
Oli niin hauskan näköistä, kun kimalaiset lensivät kukille! Kukkien varret eivät kestäneet painavia kimalaisia, vaan taipuivat alas samantien, kun kimalaiset pääsivät kukkaan. "Kimalaishissi"
Olisin kuvannut perhosia, kimalaisia ja muita ötököitä. Mutta valtava hyttysparvi piiritti minut! Niitä inisi ja lensi minussa ja vieressä, muutama kerkesi tuikatakkin. Pakko oli lähteä karkuun!
Nuorimies meni jo edeltä vähän matkan päässä. Piti ottaa muutama juoksuaskel, jotta sain hänet kiinni.
Lyöttäydyin ihan kylkeen kiinni ja kysyin, ollaanko kavereita? Poika arvasi, että koitin hyttyset saada kiinnostumaan hänestä, ja lähti karkuun. Muutama metri mentiin peräkanaa. Poika edessä, minä perässä ja hyttyset seurasivat.
Onneksi tultiin takaisin pellon reunaan, ja heppu suostui pysähtymään. Minulta meinasi siinä vaiheessa loppua jo henki!
Hyttysetkin jäi taakse, eikä niitä enää inissyt vieressä. Kyllä meitä nauratti, oli se menoa;-))
Kirvoilla kuorrutettu ohdake.
Kaukana talon huopakatolla, istui ja lauleli yksinäinen keltasirkku.Sähkölangalla kurkisteli västäräkki.
Kivaa oli meistä molemmista olla ötökkä jahdissa. Kuuma tuli, ja nyt äkkiä suihkuun!
