Lähdettiin käymään Riihimäellä erämessuilla, monen vuoden tauon jälkeen.
Isäntä oli yön töissä, joten päästiin 12 aikaan päivällä lähtemään ajelemaan. Lahden kohdalla oli aikamoinen sumppu, kun alueella oli isot tietyöt käynnissä.
Auton mittari näytti koko ajomatkan +30C astetta. Vähän oli sekava löytää parkkipaikkaa. Opasteet näytti toista, kuin navigaattori. Päätettiin seurata opasteita, ja päädyttiin peräsaaren parkkipaikalle, josta linja-auto vei mesuille 2€ henkilömaksulla.
Perhelippu maksoi 30€. Alue oli täynnä telttakojuja, joista asepuolen teltta oli suurin. Kierrettiin asetelttaa, ei meille mitään kiinnostavaa. Ihmisiä oli aika paljon tutustumassa aseisiin, ja tarvikkeisiin.
Tähän aikaa päivästä oli jo hurja nälkä, joten päätettiin käydä ostamassa syömistä. Poika halusi muikkuja ja mustekalarenkaita. Muikut oli raakoja ja suolattomia, ja mustekalarenkaat ei maistuneet. Isäntä ja minä ostettiin ranskalaisannokset. Hirveän hintaista ruokaa 8€, maksoi pieni annos makkaraperunoita. Olisi pitänyt ottaa omat eväät, maku ja hinta ei oikein kohdannut.
Katseltiin tultaessa, että varmaan tulee ukonilma, kun pilvet on niin hurjat. Raju ukon-ilma puhkesi päälle. Meillä ei tietystikkään ollut sateenvarjoja mukana. Kierrettiin aluetta lävitse, ja todettiin, että näillä messuilla ei ollut meille oikeastaan mitään.
Ruokapaikkoja on ihan älyttömästi. Kalastustarvikkeita on omasta takaa, jo enemmän, kun ehtii käyttää. Retkeilypuolta olisi kaivannut enempi.
Vettä tuli koko ajan kun kaatamalla.
Mentiin yhteen telttaan jossa oli armeijan kamppeita myynnissä, sijaitsi koirien luona, lähellä ylläolevaa venettä. Etsittiin ja ostettiin maastohousut. Ukot jotka myivät tavaroita mainostivat ranskanarmeijan sadeviittaa, nyt vain 20€. Toivottavasti kukaan ei haksahtanut, nostivat hintoja vesisateen takia. Toisella puolella rakennusta samaa viittaa myytiin 10€.
Ukkonen oli ihan päällä, salamat sinkoili, ja vettä tuli kuin aisaa!
Ihmiset tungeksivat kaikkiin mahdollisiin katollisiin telttoihin.
Tungos oli kova, mitenkähän paljon hävisi tavaraa taskuihin.
Telttoihin oli lattiaksi laitettu jotakin levyjä, levyjen raoista valui vettä, jääden lammikoiksi. Ihmiset harppoivat, tai kulkivat lätäköissä. Matalalla olevat tavarat uiskenteli vedessä.
Me oltiin ihan läpimärkiä, joten päätettiin lähteä odottamaan linja-autoa. Onneksi auto tulikin sopivasti, ja päästiin omalle autolle. Onneksi tuli otettua vaihtovaatteet, että saatiin kuivaa päälle.
Auton mittari näytti 23C astetta, kun lähdettiin.
Lahden kohdalla loppui vesisaderaja, ja lämpötila oli jo noussut +28C.
Liikennettä oli jo kovasti. Me ei ymmärretä mikä ihmeen ihmisille on tullut, kun pääsevät autonrattiin.
Kyllä niin älyttömiä tilanteita tulee jatkuvasti vastaan.
Roikutaan 100km vauhdissa puskurissa kiinni, tehdään ohituksia vaarallisissa paikoissa, ja tilanteissa, ja viedään melkein kyljet mennessä kun ohitetaan.
Me jos ajetaan yli 100km nopeutta, painetaan hirveällä vauhdilla ohitse, ja jäädään ajelemaan pitkäksi aikaa meidän eteen. Kiire loppuu siihen, kun pääsee ohitse.
Ei haluta olla ensinmäisenä paikalla, kun joku kiireinen tällää autolla kolarin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti