MATKAPÄIVÄKIRJA osa 6 travel diary part 6

Viimeisenä kävimme Maasyvänlahden lintutornilla. Sinne mennessä hiekkatie muuttui aika kapeaksi. Auto jätettiin pienelle parkkialueelle, josta kävelymatkaa oli taukotuvalla muutamia satoja metrejä. Lintutorni oli vähän hankala löytää. Taukotuvalla oli perhe paistamassa makkaroita. He kysyivät meiltä, oletteko menossa lintutornille. Saatuaan myöntävän vastauksen, näyttivät meille kapeaa polkua, joka lähtee taukotuvan nurkalta. Jos emme olisi saaneet neuvoja, meidän kävelymatka olisi vain jatkunut.

                                              Lintutornille kävellään kapeaa polkua pitkin.

                                                           Merikotka päivysti puunlatvassa.

          Itse torniin oli vaikea päästä. Maa ensimmäisen korkean rappusen alla, oli litisevän märkä.

Minä jäin alimmalle tasolle. Ihan huipulle vei todella jyrkät rappuset, ja tasolle oli tosi pieni aukko josta kulkea.

Nelihenkinen perhe, joka neuvoi meitä, tuli myös lintuja katselemaan. Aikamme lintuja tiirailtuamme ja juteltuamme, läksin kapuamaan alas tornilta. Kello oli jo sen verran paljon, että makkaran paistoon piti päästä. Meidän miehet tulivat perässä.

Taukotuvalla isäntä puhalteli savuaviin puihin, ja koitti saada niitä syttymään. Lapsiperheen jäljiltä nuotio kyti vielä. Puut tuntuivat olevan märkiä, ja eivät meinanneet syttyä millään. Paikallisesta kaupasta ostetut tulitikut olivat myös kummallisia. ( Kotona olen sytyttänyt takkaa niillä, eikä meinaa millään onnistua. Ne haisevat kovasti ruudille, ja palavat huonosti. )

Aikansa yritettyä, isäntä sai muutaman puun palamaan. Vähän ajan päästä, meillä oli makkarat tikun päässä hiilloksilla paistumassa.

Kun makkarat oli syöty, mietittiin millä saadaan nuotio sammumaan. Vettä ei näkynyt lähellä. Maa oli niin kovin kuivaa, ettei oikein kytevää nuotiota halunnut jättää jäljelle.

 Savisesta tiestä löytyi vesilätäkkö, joka oli täynnä sammakonpoikasia isännän mielestä, vaikka todellisuudessa ne oli hyttysen toukkia;-)) Tyhjällä juomapullolla isäntä sai lätäköstä vettä kannettua nuotioon, ja kytevä tuli sammui.
Samalla taivaalta alkoi tulla vettä, joka viimeisteli nuotion sammutuksen.



Kävelimme sateessa autolle. Viimeiselle lintutornille ei enää lähdetty. Perillä olisi ollut jonkunlainen kävelymatka lintutornille. Minä en enää jaksanut, ja vielä oli yksi mielenkiintoinen paikka käymättä.

Ihan uskomatonta, mieten Hailuodossa näkyi ristisorsia! Niitä näkyi vähän joka paikassa. Ne olivat kaikenlisäksi pelloilla!!

                                                   On se erikoisen näköinen lintu.

                Merihanhia ja kurki, tarkkailevat meitä, meidän mennessä seuraavaan kohteeseen.

Ai niin! Nuori mies katseli isännän takkia olkapään kohdalla. Siinä liikkui jokin ötökkä! Kesän ensimmäinen punkki se kiipesi kohti takin kaulusta!!! Punkkeja löytyy nykyään melkein joka paikasta! Pakko on muistaa tehdä punkkitarkastukset luonnossa liikkumisen jälkeen!!!