JÄNNITTÄVÄÄ! exciting

 

                                                    Teeriä lokakuun lopussa pellolla.

                                 Voi että! Miten oli äsken jännää hiipiä metsässä! 

Kävelimme metsässä olevalla tienpätkällä nuoren miehen kanssa. Juttelimme hiljakseen, kun sivusta kuului ihan kummallista ääntä! 

Me molemmat pysähdyimme kuuntelemaan. Pul pul pul!! Ääni kuului kallion päältä. Ei muuta kuin hiipimään lähemmäksi:-))

 Mielikuvitus laukkasi, onko siellä hirviä? Kerkesimme hiipiä muutamia metrejä, kun korkealta mäntyjen latvasta lähti parvi teeriä!! 

Linnut lensivät ensin 20 metriä eteenpäin, mutta sitten ne hävisivät näkyvistä. 

Siirryimme takaisin tielle. Huomasin tien päätekohdassa, korkealla koivun latvassa, mustan ison linnun. 

Teeri tähysti meidän tulosuuntaan. Liikuimme eteenpäin varovasti. 

Emme päässeet kovinkaan montaa metriä lähemmäksi, kun valtava parvi teeriä lähti lentoon.

Linnut hävisivät vieressä olevalle suolle. 

Tulimme tien päähän, ja poikkesimme suon laitaan.

 Lämpökamerassa ei ensin näkynyt mitään. Hetken päästä nuori mies sanoi, että kaukana yhden männyn oksilla on iso lintu.

 Menimme hiukan lähemmäksi. Ukko metso oli jälleen paikalla! Lintu siirtyi kauemmaksi. 

Nuori mies meni suolle katsomaan, jos linnusta saisi kuvia. Minä lähdin tietä pitkin takaisin autolle päin. En viitsi mennä märälle suolle lenkkareissa. 

Pikkuisen oli jännä mennä metsän keskellä yksin! 

Tulin mäen alapuolelle. Pysähdyin kuuntelmaan ääniä. Oli kuin puut olisi ritissyt jäisinä. Sitten kuului heinien kahinaa, ja lähestyviä askelia! Katselin ympärille, mihin pääsen pakoon, jos hirvet tulee päälle! 

Onneksi äänen pitäjä olikin nuori mies:-)) On tuo mielikuvitus aikamoinen!