MATKAPÄIVÄKIRJA PÄIVÄ 18.9.-22 osa 2 travel diary

 

                            Pysähdyspaikalta läksimme nousemaan tunturia ylös.

      Tie tuntui kapealta ja oli mutkainen. Auton katolla oleva suksiboksi, otti ikävästi tuulessa vastaan.

                                                      Sumu haittasi näkyvyyttä.

  Jossakin vaiheessa tuli kyltti vastaan, siinä ilmoitettiin korkein kohta. Kyltissä oli lukema 356 metriä         merenpinnasta. Tunsin itseni ja automme todella pieneksi, kun ajoimme näissä maisemissa.

Ihmettelimme mihin kaikki porot olivat kadonneet. Poroja ei ollut näkynyt kertaakaan Kuusamosta lähdön jälkeen. Yhtäkkiä sumun keskeltä näkyi paljon hahmoja, jotka liikkuivat. Poroja oli valtavasti alueella.

                               Jatkoimme ajamista eteenpäin. Poroja ei enää näkynyt.

 Tuulta, sadetta ja sumua! Huono näkyvyys. Aurauskepit olivat jo paikoillaan. Pian saapuu lumisateet.

                                                                         Poroja edessä!

                                                    Valtavasti poroja ilmestyi tielle!

Katselimme erästä pienikokoista poroa. Sen yhdessä jalassa oli jotakin vaivaa. Poro luukkasi jalkaansa. Toivottavasti sen jalka paranee.

                                    Poroille oli hassusti maalattu turkkiin numeroita.

                                                      Poroja juoksenteli siellä ja täällä!

 

                                                        Eläimillä oli upeita sarvia.

                                    Sumun keskellä olevat harmaat möykyt ovat poroja.

Oli jännää ajaa sumun keskellä. Aina välillä tuli vastaan jokin auto. Ohitus onnistui, kun oli tarpeeksi tien laidassa.

Aloimme lähestyä kalapaikkaa. Ajomatka majapaikasta kalalle kesti 1h 30min. Matka tuntui tosi pitkälle, kun en tiennyt mihin olemme menossa. Nuorimies opasti meitä perille. Kohta kalaan;-)

Poroja tunturissa.

MATKAPÄIVÄKIRJA PÄIVÄ 18.9.-22 osa 1

 

Aamulla huonosti nukutun yön jälkeen, kalalle Norjan puolelle. Olimme menossa pitkän matkan päähän, joten pyysin isäntää käymään tankkaamassa. Mies tuli kohta takaisin, ja sanoi, että Nuorgamissa ei ole bensaa. Bensatankit ovat tyhjiä. Hän oli saanut neuvoa, että Norjan puolelta saa bensaa. Pakkasimme autoon kalavehkeet, sadevaatteet, saappaat, vaihto vaatteet, vaihto kengät, eväät ja syömiset. Huoneiston ovi lukkoon, ja pääsimme matkaan. ( Onneksi syyläristä ei ollut hävinnyt nestettä)

Norjan puolella. Pulmanki edessä.

Ajoimme eteenpäin. Yllättäen, pusikosta lensi isokokoinen lintu. Lintu ruikkasi marjaiset läjät auton tuulilasiin!!! Mikä sotku!!!

Matka jatkui eteenpäin. Tulimme kohtaan, jossa silta ylittää joen. Sillan toisella puolella näkyi huoltoasemia. 

                                                             Isäntä tankkaamassa. 

                                                           Näkymä huoltoaseman pihassa.

       Todella kaunis silta. Olimme menossa kyltissä vasemmalle opastettuun paikkaan.

                                  Yllättävän monessa paikassa näkyi karjaa ulkona.

                                                                      Sumua edessä.

                                 Maisemat ovat hiukan eri näköisiä kuin meillä,-)

                                                     Aikamoinen kallio vieressä;-)

                                          Ajomatkan aikana on paljon katsottavaa.

                                                      Tie oli paikoin aika kuoppaista.

                                                                        Sumua.

                                                                      Vettä sataa!

                                                           Edessä Høyholmen ;-)

                                    Täällä on ollut kesällä varmaan paljon lintuja.

                                                                       Taukopaikka.

                                                                   Opastetaulu.

                                                                    Tosi kaunista!

                                                              Matka jatkuu ylöspäin.

MATKAPÄIVÄKIRJA PÄIVÄ 17.9.-22 travel diary

 

Aamulla kello 8 pakkasimme loput tarvarat autoon. Isäntä katsoi uudestaan kaikki auton nesteet. Syyläristä oli oudosti vähentyneet nesteet! Oliko huonoilla tiellä ajellessa, jokin kivi puhkaissut säiliön! 

Metso naaras, oli samassa paikassa kuin edellisenä päivänä.

Lädimme kumminkin ajelemaan eteenpäin. Päätimme, että soitamme autokorjaamoille, jotka ovat meidän matkan varrella. 

Kävi kumminkin ilmi, että lauantaina korjaamot ovat kiinni!! Sitten soitimme matkan varrella oleville huoltoasemille. 

Toivoimme, että jossakin huoltoasemilla olisi tee se itse halli käytössä. Mutta soittokierros paljasti, että missään ei ole auki tiloja, jotta isäntä voisi itse korjata tilapäisesti vuotokohdan.

 Ajoimme eteenpäin, ja aina välillä tarkastimme syylärinesteen tilanteen. Kemijärvellä isäntä osti syylärinestettä kaksi pulloa mukaan. Jos neste häviää nopeasti, niin sitä voi lisätä tarpeen mukaan. 

Sodankylässä kävimme ostamassa hampurilaisateriat mukaan. Samalla tuumasimme, että syyläri ei vuoda kovinkaan paljoa, koska nesteen pinta pysyy samana. Päätimme, että perillä isäntä korjaa itse vuotokohdan. 

Saariselällä piti käydä vielä Kuukkeli kaupassa ostamassa ruokatarvikkeita. Vanhan kaupan palaneet jäänteet oli korjattu pois. Kivijalka näkyi paikallaan, aitauksen sisällä.

Meidän mielestä Lappi alkaa Saariselältä. Maisemat muuttuvat sellaiseksi, kun me miellämme Lapin. Ivalossa pääsin vihdoinkin pankkiautomaatille nostamaan rahaa.

Jossakin Ivalon ja Inarin välillä oli levähdyspaikka. Levähdyspaikan alapuolella, jyrkästi alarinnettä alas, on upea järvi. Nuorimies tahtoi hetkeksi tauolle, ja kalastamaan. Menimme mukaan, jotta saisimme liikuntaa. Autossa pitkään istuminen on tosi puuduttavaa! 

Kun kävelimme rinnettä alas, näin kuukkelin (Perisoreus infaustus) yhdessä puussa;-)

Matkavauhti oli hidasta. Tiet olivat sen verran kapeita, ja mutkaisia, että kovinkaan kovaa ei voinut ajaa.

Onneksi maisemat näyttivät upean värisiltä.

Lihavakalajärvillä nuorempi mies tahtoi taas kokeilla kalastusta. Vettä satoi kaatamalla. Onneksi ulkona ei voinut olla kauaa, joten pääsimme jatkamaan matkaa.

                                 Utsjoella maisemat muuttuivat tosi mielenkiintoisiksi!

                                    Vesisade jatkui. Ulkona alkoi jo hämärtymään.

Tosi mielenkiintoinen kapea ja mutkikas tie! Takana tulevat autot ajoivat aikamoista vauhtia, ja ohittivat meidät pahoissa paikoissa!!

Perille Nuorgamiin saavuimme kello 19.30. Tulihan sitä taas istuttua autossa! Tiedän että yöllä on taas turha koittaa nukkua.

Saimme huoneiston avaimet. Huoneisto oli siisti perus kämppä. Tuntui kylmälle! Tavarat sisälle, ja sauna lämpenemään. Saunomisen ja iltapalan jälkeen nukkumaan. Huomenna kalalle;-)

MATKAPÄIVÄKIRJA PÄIVÄ 16.9.-22 travel diary

 

Läksimme aamulla käymään Rukalla kaupassa. Ajoimme majapaikan lähellä hiekkatietä, kun isäntä meinasi ajaa metson päälle.

Kolme naaras metsoa oli tien laidassa. Kahdesta linnusta kerkesin ottamaan valokuvan. Mahtava havainto!

                       Menomatkalla näimme taas useita poroja. Tämä poro oli ihan auton vieressä.

                                                    Rukalla oli aikamoinen sumu!

Kävimme ruokakaupassa ostamassa ruokatarvikkeita. Kaupan kassalla olevalla rouvalla, oli aikamoinen flunssa.

               Majapaikalle mennessä, miehet kävivät hetken aikaa kalastamassa venesatamassa.

Vettä satoi ja tuuli kovasti. Meidän oli parasta lähteä pois. Majoituspaikassa miehillä oli takoitus lähteä vielä kitkalle kalalle. Tuuli kovasti ja satoi paljon, joten miehet luopuivat kalastukseta. Isäntä ei myös tuntenut itseään terveeksi. En tiedä mitä hänelle teki, mutta särkylääkettä hän otti, ja oli outo. Olisiko flunssa koittanut tulla päälle.

Majapaikalle päästyämme, huomasimme että olemme ainoat majoittujat talossa. Tosi hieno juttu! Voimme liikkua ja tehdä vapaasti omia touhuja. Olimme olleet melkein koko ajan omissa oloissa huoneessa. Ihan eivät muut ihmiset majoituksessa taineet olla terveitä, sen verran kuului yskimistä.

Illalla siivosimme, ja pakkasimme tavarat. Matka jatkuu seuravana päivänä eteenpäin. Illalla tuli myös uusia asukkaita yhteen huoneeseen. Kävimme saunomassa ennen nukkumaan menoa. Saunassa ei onneksi taaskaan ollut ketään. 

Ihan kiva paikka, mutta vähän häiritsi muut asukkaat. Tuli kokeiltua tuokin majoittautumis muoto. Ei ole meidän juttu. Korona ja muut flunssat pelottaa, siksi on vaikea olla muiden seurassa.