MATKAPÄIVÄKIRJA osa 3 travel diary part 3

Edellisen yön unettomuus ja päivän ulkona olo, teki sen että kaikki nukuttiin yömme kuin pienet possut. Nuori mies ei tuntunut enää kuumeiselta. Aamupalan jälkeen bensan ostoon, ja navigaattoriin osoitteeksi Hailuoto;-))

 Lautta johon olimme menossa, lähti klo 10. Rannassa olimme noin 30 min ennen lautan lähtöä. Meitä ennen jonossa oli vain yksi auto. Meidän auto kuului muut ajoneuvot jonoon.
Hirveä kun hermostutti lauttamatka etukäteen. En kestä heilutusta yhtään, vaan tulen merisairaaksi;-(

Vasemman puoleinen lautta toi toiselta puolelta autoja, ja jonkin ajan päästä oli meidän vuoro ajaa lautalle.
 Kävi niin, että me pääsimme ensimmäiseksi toiseen reunaan. Merelle näki jotenkin etuosan ja laidan välistä. Vähän tuntui hirveältä, kun iso rekka ajoi lautalle! Lautta vajosi aika paljon alaspäin.

Pikkuisen yllätyin, kun lautta oli liikkeellä. Se ei heilunut ollenkaan, ja minä voin huokaista helpotuksesta;-))
 25 min. lauttakyydin jälkeen oltiin rannassa. Isäntä päästi muut autot edelle, ja lähti hiljakseen ajamaan suoraa kapeaa asfalttitietä eteenpäin.

Löydettiin vähän matkan päästä satamasta, hieno veneranta. Mahdoton kun siellä oli paljon kaikenlaisa lintuja!  Tässä kaukaa napattu kuva jouhisorsasta.

            Punajalkaviklo kaukana;-) Kaukana olivat myös kaksi ristisorsaa, joista en saanut kuvaa.

Lintuja oli maassa ja ilmassa niin paljon, ettei oikein tiennyt mihinkä katsoa. Ne vaan olivat niin kaukana, että minun oli turha koitttaa kuvata niitä. Mutta ei se mitään, kun kiikareilla sentään näki lintuja.

Meidän lisäksi paikalle kurvasi auto, ihan rannan viereen. Etuikkunasta pilkisti valtava objektiivi. Tämä lintuihminen ei kauaa paikalla viipynyt, vaan pyyhälsi eteenpäin.

 Ihmeteltiin miten veneille pääsee, kun ne on niin kaukana rannasta. Vai tuleekohan vuorovesi, ja laskee vedenpinnan jolloin veneelle pääsee kulkemaan?

                                        Me ei meinattu millään maltaa lähteä paikalta!

Näissä koivuissa pomppi Lapinuunilintu. Lintu oli liian nopea kuvattava minulle! Mutta onneksi joukossa oli nopealiikkeinen nuorimies.

Tukkasotkia näkyi alueella jonkin verran. Mutta niitä on näkynyt jo täällä meilläkin. Niillä on hieno töyhtö päässä;-))

          Puissa ei ollut ollenkaan lehtiä vielä. Yhden talon seinän vieressä näkyi lumikasoja.

Viisi pientä kahlaajaa meinasi laskeutua veneiden väliin maalle. Harmi että linnut muuttivat lentosuuntaa saman tien, kun melkein olivat maassa. Linnut näyttivät Lapinsirreiltä. Kuvaa en tietystikkään ehtinyt ottaa!

  Keskellä kuvaa olevalla maa alueella istui paljon merimetsoja. Kurki myös lensi alueen ylitse.

  Ei kuvaa linnuista, olivat liian kaukana kuvattavaksi.

Kalatiira seisoo yhdellä jalalla;-) Paleleekohan sitä? Ilma ei ollut kovinkaan lämmin, vain + 6°C

Nämä maisemat ovat niin hienoja. Todella erilaisia mitä me on totuttu. Pakko oli jatkaa matkaa, että keretään käymään muitakin kohteita lävitse, ennen kuin illalla lähdetään lautalla pois.

MATKAPÄIVÄKIRJA osa 2 travel diary part 2

 

Autossa isäntä laittoi navigaattoriin osoitteeksi Haaparanta. Laitteen avulla pääsimme helposti E8 tielle.
 Olimme tulleet muutaman kilometrin eteenpäin, kun silmiini osui Pateniemen kyltti. Meidän oli tarkoitus käydä siellä, mutta kun mistään ei löytynyt tietoa missä se on.
 Isäntä käänsi auton vauhdista kyltin osoittamaan suuntaan. Mitään ei ollut käsitystä, mihinkä menään.
Aikamme ajettuamme vastaan tuli koulu, urheilukenttä ja tiekyltti uimaranta. Siispä sinne! Uimaranta ja parkkialue löytyi helposti.

Vau! Miten kaunis paikka! Sileää hiekkaa ja meri vieressä. Kävelimme rantaan, ja huomasimme että, kaksi ihmistä kiikaroi vedessä olevaa isohkoa lintua. Valkoviklo se siellä seisoi.

Isäntä vaihtoi muutaman sanan paikalla olevien ihmisten kanssa. Me jäimme paikallemme, ja he siirtyivät vastakkaiseen suuntaan.

Rannalla tuuli ihan mielettömästi! Onneksi meillä oli tupla vaatetus päällä. Auton ilmalämpömittari näytti + 6°C.
Me lähdimme kävelemään samaan suuntaan, kuin edelliset paikalliset ihmiset. Heiltä isäntä sai tietoa alueesta.
Tässä paikassa on ollut joskus saha. Maa oli saastunut, ja sieltä on vaihdettu maaperää. Paikalle pitäisi tulla omakotitaloja. He sanoivat, että paikka on kovasti lintujen mieleen.

Voi että! Kyllä siellä lintuja olikin. Ei aina tiennyt mihinkä sitä pitäisi katsoa. Viuh! Kun linnut lensivät vauhdilla vierestä ohitse. Kaksi tuntia meni tuulessa nopeasti, lintuja seuraillessa.

Pateniemessä nähdyt kiinnostavat linnut: Valkoviklo, törmäpääsky, vesipääsky, lapinsirrejä, pikkusirrejä, lapintiiroja.

Lähdettiin ajamaan Haaparantaan. Matka tuntui kestävän todella kauan. Kaahareita ja armeijan paseja tien täydeltä.
Nuori mies nukahti takapenkille. Vähän harmitti kun hän ei nähnyt poroa, joka seisoi pienellä pellolla ennen Simon siltaa!!! Ikinä ei olla nähty poroa näin alhaalla Suomea.

Tornion abc:llä käytiin syömässä, ja sen jälkeen kohti Ikeaa ja Candy Worldia. Ikeasta löytyi pientä tarpeellista, karkkikaupasta limskatölkkejä ja paljon karkkeja;-))) Viereisestä urheilukaupasta miehet tekivät vaate- ja kenkälöytöjä. Kaikille ostettiin myös kumisaappaat.

Pois lähdettäessä ajettiin isoon liikenneympyrään, kun nähtiin erikoisia lintuja erkanevan tien laidassa.
 Pakkohan niitä oli mennä katsomaan. Isäntä pyöri autolla liikenneympyrää täyden kierroksen, ja pysähtyi todella pahaan paikkaan. Onneksi takaa ei tullut ketään. Sain napattua kuvat suokukoista.

Taakse oli myös tullut jokin valkoinen auto, siellä varmaan kuski ajatteli, että suomalaiset ei tiedä mihinkä pysäyttää autonsa.
Paluumatka hotellille sujui hieman nopeammin kuin tulomatka. Perillä oltiin ilta 19.00 aikoihin.

MATKAPÄIVÄKIRJA osa 1 travel diary part 1

Yö meni meillä kaikilla todella surkeasti! Kaikki valvoivat enimmän osaa yötä. Kuka minkäkin syyn vuoksi. Huone oli kuuma, ja minua koski taas kaikkialle;-((  Kaiken lisäksi poika oli kuuman tuntuinen, ja kovassa nuhassa. Mietittiin mitä tehdään. Särkylääkkeen alettua vaikuttamaan, nuori mies tunsi olonsa paremmaksi.

Aamupalan jälkeen meillä oli ensimmäisenä vuorossa käynti Rajahaudan venesatamassa. Paikka löytyi navigaattorin avulla suhteellisen helposti.
 Isäntä löysi autolle parkkipaikan, ja me nousimme kaikki innoissamme ulos autosta, valmiina tutkimaan paikkaa.

 Samassa tietä pitkin näkyi pitkä jono lapsia polkemassa pyörällä paikalle. Koululaisia tuli jatkuvasti lisää alueelle. Jonkin ajan päästä, lapset lähtivät kulkemaan sataman vasenta reunaa, uoman toista reunaa pitkin.

Meidän oli muutettava suunitelmia, ja lähdettävä vastakkaiseen suuntaan. Sadan metrin päässä vastaan tuli uimaranta.

Rantahiekasta löytyi harvinaisen linnun pesä;-))) Pesä oli täynnä keltaisia golfpalloja;-) Mikähän lintu niitä hautoi???

                                          Tukkakoskelo suoritti aamupesua rannassa.

                                             Edessä oleva alue näytti mielenkiintoiselta.

Miehet tahtoivat lähteä tutkimaan ruovikkoa. Olihan se mentävä mukaan, vaikka jaloissa oli pelkät lenkkarit.

Ranta oli vetinen. Paikoin oli kohtia, joista en meinannut päästä millään ylitse. Isäntä kiskoi minua kädestä pahojen paikkojen ylitse.

Miehet menivät ihan innoissaan eteenpäin. Katselin heidän menoa, ja ajettelin että taidan kääntyä poispäin. Kaikkiin paikkoihin sitä pitää mennä!

Samassa ruokojen seasta kuului lintujen ääniä! Linnut lauloivat jossakin ihan vieressä. Poika kiiruhti etsimään lintuja, ja isäntä perässä. Minä jäin paikoilleen. Maa oli ihan liian märkää, jotta olisin päässyt ylittämään alueen.

Muutama lintu lensi vauhdilla pusikosta, kauempana olevaan puuhun. Sitä en kerennyt näkemään mitä ne olivat. Nuori mies palasi takaisin, rantaa pitkin ei päässyt enää eteenpäin.

Alueella ei näkynyt mitään kummallisempaa lintua. Lokkeja, telkkiä, isokoskeloita ym. Me palattiin autolle, ja lähdettiin eteenpäin.

Vähän harmittaa! Olisi pitänyt mennä oppilaiden perässä. Siellä olisi ollut Letonniemen suojelualue. Tosin lintuja tuskin olisi näkynyt, lapsijoukko oli sen verran äänekäs.

Huoneen ikkunasta näkyi rannalle. Siellä oli kuollut joutsen, ja vieressä toinen lintu. Olisiko ollut poikanen.

Meidän nuorimies otti toisen särkylääkkeen, ja niisti ahkerasti nenää. Tahtoi jatkaa matkaa.

KOTONA JÄLLEEN home again

Meidän perheen miniloma suuntautui Ouluun. Isännän kesäloma on vasta elokuun puolen välin jälkeen.
 Nuorimies pitäisi silloin olla jo opiskelemassa,( jos onnistuu saamaan opiskelupaikan). Eli koko kesä ollaan omilla nurkilla, jos ei päivä reissuja tehdä johonkin.
Hirveästi olisi tehnyt mieli jatkaa matkaa Lappiin asti, mutta toisaalta meillä oli todella meille sopiva mielenkiintoinen reissu. Siintä huomenna, jos selviän fysioterapeutin käynnistä;-))

Olipa hirveä ajomatka kotia. Lähtöpäästä alkaen taivaalta pudotti sakeasti vettä, välillä näytti siltä kuin seassa olisi ollut räntää. Ilma oli melkein koko matkan + 4 °C.
Autoja oli liikenteessä paljon, ja arvata saattaa, että jonossahan ei haluta ajaa! Hirveitä ohituksia, ja takapuskurissa roikkumista!!
 Roiskuva vesi teki harmaan muurin autojen ympärille. Luulen vaan, että kovinkaan moni kaahailija ei varmasti nähnyt kunnolla eteen, kun roiskeen seasta lähti ohittamaan rekkaa, tai edellä ajanutta autoa!

Vesi sade loppui 69 km ennen Jyväskylää. Autonlämpömittari näytti Jyväskylässä + 18°. Onneksi isäntä on rauhallinen ajaja, eikä lähde toisten kilpa-ajoon;-))

Reilun 7 tunnin ajon jälkeen olimme vihdoinkin kotona.

LIEJUKANAA ETSIMÄSSÄ Look for a The common moorhen (Gallinula chloropus)

Vähän matkan päässä meistä, on hieno lumenkaatopaikka. Lähdettiin katsomaan liejukanaa, joka pitäisi olla alueella.

Katuhiekkojen alla on vielä paksu kerros lunta.

                                           Alueella on tosi mahtava pieni lammikko.

Lammikolle kuljetaan hiekkakentän poikki. Hiekkakenttä on täynnä kaikenlaista rojua. Roju on kaduilta kulkeutunut lumien mukana kuorma-autojen lavalle. Jalkoihinsa saa katsoa kun alueella liikkuu. Ainakin yhden risan ruiskun näin kulkureitillä.

                                                  Joutsen pariskunta uiskenteli vedessä.

                                                                Taveja näkyi useita.

                                                           Joutsenen pesäkumpu.

                                         Katseltiin ympärille, näkyisikö liejukanaa.

                             Liejukanaa ei näkynyt, mutta sammakoiden kurnutusta kyllä kuului.

                               Mahtavan näköistä rämettä. Ei ihme jos linnut viihtyvät alueella.

Käpytikka nakutteli lähistöllä, ja tavit lentelivät edestakaisin. Kesällä rannassa on osmankäämiviidakko;-)

Laulujoutsenet katselivat meitä lammikon toiselta puolelta. Ihme ettei ne tulleet jahtaamaan meitä pois.

Katselin jaloissa pomppivaa sammakkoa. Koitin saada siintä kuvaa, kun poika sanoi, että liejukana on tuolla!

Sain todella surkeat kuvat linnusta! Lintu on sorsan takana ihan rannassa. Punainen nokka näkyy. Liejukana pysytteli koko ajan risujen ja heinien seassa. Kiikarilla linnun välillä sai kunnolla näkyviin, kunnes se taas katosi piiloon. 

             Kiva paikka tarkkailla lintuja! Paikalla vaikuttaisi olevan myös paljon perhosia;-))